Saattohoitopotilaan kivun arviointi : katsaus tutkimustietoon
Luukkanen, Anu (2010)
Luukkanen, Anu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118882
Tiivistelmä
Kipu on yksi saattohoitopotilaan yleisimpiä oireita ja kivun arviointi on tärkeä osa hoitoa. Opinnäytetyöni tarkoitus oli kartoittaa tutkimustiedon avulla saattohoitopotilaan kivun arviointia, kehittää kivun hoitotyötä osastolla ja antaa työpaikkani hoitajille lisää tietoa aiheesta.
Opinnäytetyöni on katsaus tutkimustietoon. Valitsin aineistoon 10 tieteellistä tutkimusartikkelia. Aineiston analysoin soveltamalla laadullisen aineiston sisällönanalyysiä.
Hoitotyöntekijöiden käyttämät saattohoitopotilaan kivun arvioinnin menetelmät olivat keskustelu potilaan kanssa, VAS-asteikon ja kipujanan käyttö, potilaan kivun ilmaisujen kuvaaminen ja arviointi- ja kyselylomakkeiden käyttö. Yleisimmin käytetyt menetelmät olivat keskustelu ja potilaan kivun ilmaisujen kuvaaminen. Näitä menetelmiä käytettiin noin puolessa tutkimuksissa. Saattohoitopotilaan kivun ja sen lievittymisen dokumentointi tuli esille kipulääkkeiden käytön, kivun hoidon määrän ja arvioinnin sekä kipua kuvaavien ominaisuuksien dokumentointina. Yleisin menetelmä oli kivun hoidon arvioinnin dokumentointi, jota oli käytetty neljässä tutkimuksessa. Tutkimusaineiston perusteella kivun ja sen lievittymisen dokumentointi oli usein puutteellista.
Jatkotutkimusaiheeksi esitän kivun dokumentoinnin esteiden selvittämistä. Olisi myös mielenkiintoista tutkia kuinka kattavasti sairaanhoitajat käyttävät VAS-asteikkoa potilaan kivun arvioinnissa. Tämä opinnäytetyö luo edellytyksiä kehittää kivun hoitoa osastollani, kun hoitajien tietämys kivun arvioinnin menetelmistä lisääntyy.
Opinnäytetyöni on katsaus tutkimustietoon. Valitsin aineistoon 10 tieteellistä tutkimusartikkelia. Aineiston analysoin soveltamalla laadullisen aineiston sisällönanalyysiä.
Hoitotyöntekijöiden käyttämät saattohoitopotilaan kivun arvioinnin menetelmät olivat keskustelu potilaan kanssa, VAS-asteikon ja kipujanan käyttö, potilaan kivun ilmaisujen kuvaaminen ja arviointi- ja kyselylomakkeiden käyttö. Yleisimmin käytetyt menetelmät olivat keskustelu ja potilaan kivun ilmaisujen kuvaaminen. Näitä menetelmiä käytettiin noin puolessa tutkimuksissa. Saattohoitopotilaan kivun ja sen lievittymisen dokumentointi tuli esille kipulääkkeiden käytön, kivun hoidon määrän ja arvioinnin sekä kipua kuvaavien ominaisuuksien dokumentointina. Yleisin menetelmä oli kivun hoidon arvioinnin dokumentointi, jota oli käytetty neljässä tutkimuksessa. Tutkimusaineiston perusteella kivun ja sen lievittymisen dokumentointi oli usein puutteellista.
Jatkotutkimusaiheeksi esitän kivun dokumentoinnin esteiden selvittämistä. Olisi myös mielenkiintoista tutkia kuinka kattavasti sairaanhoitajat käyttävät VAS-asteikkoa potilaan kivun arvioinnissa. Tämä opinnäytetyö luo edellytyksiä kehittää kivun hoitoa osastollani, kun hoitajien tietämys kivun arvioinnin menetelmistä lisääntyy.