Ohjaus ja kommunikointi iäkkään kaihipotilaan kanssa : katsaus tutkimustietoon

Abstract

Opinnäytetyömme on osa Tutkimustiedon oppimisen ja hyödynnettävyyden lisääminen -yhteistyö- projektia. Hanke on Helsingin Ammattikorkeakoulu Metropolian ja Helsingin Yliopistollinen keskus- sairaalan operatiivisen tulosalueen yhteistyöprojekti. Projektin tavoitteena on näyttöön perustuvan hoitotyön kehittyminen sekä hoitohenkilökunnan ja opiskelijoiden kriittisen ajattelun kasvaminen.

Opinnäytetyössä kuvasimme tutkimustietoon perustuen mitä erityispiirteitä on iäkkään, kaihia sairastavan potilaan kanssa tapahtuvassa kommunikoinnissa ohjaustilanteessa. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa, jota jokainen hoitotyöntekijä voi hyödyntää työssään.

Opinnäytetyömme toteutettiin katsauksena tutkimustietoon. Aineistossamme käsittelimme yhdeksää tieteellistä tutkimusartikkelia, joista kaksi oli suomenkielistä ja muut englanninkielisiä. Analysoimme artikkelit soveltaen sisällönanalyysiä induktiivisesti.

Opinnäytetyömme päätuloksista nousi esiin tekijöitä jotka tulisi ottaa huomioon ohjaustilanteessa kommunikoidessa iäkkään ihmisen kanssa. Artikkeleita analysoitaessa ohjaustilanteen erityispiirteiksi nousivat vanhenemisen mukanaan tuomat muutokset, kaihipotilaan itsehoitoa tukeva kommunikointi, ohjaustilanne iäkkään kaihipotilaan kanssa sekä ohjaustilan suotuisuus. Useassa artikkeleissa oli maininta muisti- ja aistitoimintojen heikkenemisen vaikutuksia iäkkään ohjaustilanteeseen. Niiden huomioon ottaminen on erittäin tärkeää kommunikoidessa iäkkäiden kanssa. Ohjaustilanteessa tulisi käyttää laajasti hyödyksi erilaisia menetelmiä ja vuorovaikutuksen iäkkään sekä ohjaajan välillä tulisi olla rakentavaa, yksilöllistä sekä omaisia huomioon ottavaa. Hyvän ohjauksen edellytyksenä on potilaan kunnioittaminen, asioiden toistaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Fyysiset ongelmat voivat myös tuoda mukanaan käytännön ongelmia ja niiden vuoksi ohjeiden noudattaminen voi olla vaikeaa. Hoitotyöntekijöiden tulisikin huomioida iäkkään ihmisen tukiverkoston riittävyys kotiutustilanteessa.

Mielestämme olisi tärkeää tehdä tieteellinen tutkimus Suomessa iäkkäiden kaihipotilaiden erityispiirteistä ohjaustilanteessa hoitotyön näkökulmasta, koska sellaista ei vielä ole. Tulevaisuudessa iäkkäät potilaat ovat kasvava ryhmä ja heidän erityispiirteensä tulisi ottaa huomioon koko hoitoketjussa.

Our thesis is part of a collaboration project called The Propagation of Scientific Learning and Usability. The project is the result of the collaboration between Helsinki Metropolia University of Applied Sciences and the operational division of Helsinki University Central Hospital. The aim of the project is the development of evidence based nursing and growth of critical thinking of nursing staff and nursing students.

Based on research data, we described in the thesis which special characteristics exist in the communication with elderly patients suffering from cataract in patient education situations. Our aim was to produce information that can be used by every care worker in his/her work.

Our thesis was carried out as a review of research data. Our material consist of nine scientific research articles, of which two were in Finnish and the remaining in English. We analysed the articles applying inductive content analysis.

The main results of our thesis pointed out factors that should be taken into consideration in patient education situations, in the communication with elderly people. When analysing the articles, the special characteristics observed in patient education situations were the changes that come with ageing, the supportive communication for the self-care of cataract patients, patient education situations with elderly cataract patients and the favourableness of the patient education mode. Many articles indicated the effects of the deterioration of memory and sensorial functions in patient education situations of elderly people. It is extremely important to notice these factors in the communication with the elderly. Different methods should be widely used to benefit patient education situations and the interaction between the elderly and the nurse should be constructive, individual and sensitive. Good patient education requires respect for the patient, repetition of things and attention to individual needs. Physical problems can also bring practical problems and, for that reason, adherence to the instructions can be difficult. Care workers should also observe the adequacy of the networks for the support of the elderly when they are discharged. In our opinion, it would be important to carry out a scientific research in Finland about the special characteristics of elderly patients with cataract in patient education situations, from the care work point of view, as such researches does not yet exist. Elderly patients will be a growing group in the future, and their special characteristics should be taken into consideration in the whole care chain.