Ohjaus ja kommunikointi iäkkään kaihipotilaan kanssa : katsaus tutkimustietoon
Prökkinen, Kirsti; Pyykkinen, Miija; Snellman, Tutta (2010)
Prökkinen, Kirsti
Pyykkinen, Miija
Snellman, Tutta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005129085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005129085
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on osa Tutkimustiedon oppimisen ja hyödynnettävyyden lisääminen -yhteistyö- projektia. Hanke on Helsingin Ammattikorkeakoulu Metropolian ja Helsingin Yliopistollinen keskus- sairaalan operatiivisen tulosalueen yhteistyöprojekti. Projektin tavoitteena on näyttöön perustuvan hoitotyön kehittyminen sekä hoitohenkilökunnan ja opiskelijoiden kriittisen ajattelun kasvaminen.
Opinnäytetyössä kuvasimme tutkimustietoon perustuen mitä erityispiirteitä on iäkkään, kaihia sairastavan potilaan kanssa tapahtuvassa kommunikoinnissa ohjaustilanteessa. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa, jota jokainen hoitotyöntekijä voi hyödyntää työssään.
Opinnäytetyömme toteutettiin katsauksena tutkimustietoon. Aineistossamme käsittelimme yhdeksää tieteellistä tutkimusartikkelia, joista kaksi oli suomenkielistä ja muut englanninkielisiä. Analysoimme artikkelit soveltaen sisällönanalyysiä induktiivisesti.
Opinnäytetyömme päätuloksista nousi esiin tekijöitä jotka tulisi ottaa huomioon ohjaustilanteessa kommunikoidessa iäkkään ihmisen kanssa. Artikkeleita analysoitaessa ohjaustilanteen erityispiirteiksi nousivat vanhenemisen mukanaan tuomat muutokset, kaihipotilaan itsehoitoa tukeva kommunikointi, ohjaustilanne iäkkään kaihipotilaan kanssa sekä ohjaustilan suotuisuus. Useassa artikkeleissa oli maininta muisti- ja aistitoimintojen heikkenemisen vaikutuksia iäkkään ohjaustilanteeseen. Niiden huomioon ottaminen on erittäin tärkeää kommunikoidessa iäkkäiden kanssa. Ohjaustilanteessa tulisi käyttää laajasti hyödyksi erilaisia menetelmiä ja vuorovaikutuksen iäkkään sekä ohjaajan välillä tulisi olla rakentavaa, yksilöllistä sekä omaisia huomioon ottavaa. Hyvän ohjauksen edellytyksenä on potilaan kunnioittaminen, asioiden toistaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Fyysiset ongelmat voivat myös tuoda mukanaan käytännön ongelmia ja niiden vuoksi ohjeiden noudattaminen voi olla vaikeaa. Hoitotyöntekijöiden tulisikin huomioida iäkkään ihmisen tukiverkoston riittävyys kotiutustilanteessa.
Mielestämme olisi tärkeää tehdä tieteellinen tutkimus Suomessa iäkkäiden kaihipotilaiden erityispiirteistä ohjaustilanteessa hoitotyön näkökulmasta, koska sellaista ei vielä ole. Tulevaisuudessa iäkkäät potilaat ovat kasvava ryhmä ja heidän erityispiirteensä tulisi ottaa huomioon koko hoitoketjussa.
Opinnäytetyössä kuvasimme tutkimustietoon perustuen mitä erityispiirteitä on iäkkään, kaihia sairastavan potilaan kanssa tapahtuvassa kommunikoinnissa ohjaustilanteessa. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa, jota jokainen hoitotyöntekijä voi hyödyntää työssään.
Opinnäytetyömme toteutettiin katsauksena tutkimustietoon. Aineistossamme käsittelimme yhdeksää tieteellistä tutkimusartikkelia, joista kaksi oli suomenkielistä ja muut englanninkielisiä. Analysoimme artikkelit soveltaen sisällönanalyysiä induktiivisesti.
Opinnäytetyömme päätuloksista nousi esiin tekijöitä jotka tulisi ottaa huomioon ohjaustilanteessa kommunikoidessa iäkkään ihmisen kanssa. Artikkeleita analysoitaessa ohjaustilanteen erityispiirteiksi nousivat vanhenemisen mukanaan tuomat muutokset, kaihipotilaan itsehoitoa tukeva kommunikointi, ohjaustilanne iäkkään kaihipotilaan kanssa sekä ohjaustilan suotuisuus. Useassa artikkeleissa oli maininta muisti- ja aistitoimintojen heikkenemisen vaikutuksia iäkkään ohjaustilanteeseen. Niiden huomioon ottaminen on erittäin tärkeää kommunikoidessa iäkkäiden kanssa. Ohjaustilanteessa tulisi käyttää laajasti hyödyksi erilaisia menetelmiä ja vuorovaikutuksen iäkkään sekä ohjaajan välillä tulisi olla rakentavaa, yksilöllistä sekä omaisia huomioon ottavaa. Hyvän ohjauksen edellytyksenä on potilaan kunnioittaminen, asioiden toistaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Fyysiset ongelmat voivat myös tuoda mukanaan käytännön ongelmia ja niiden vuoksi ohjeiden noudattaminen voi olla vaikeaa. Hoitotyöntekijöiden tulisikin huomioida iäkkään ihmisen tukiverkoston riittävyys kotiutustilanteessa.
Mielestämme olisi tärkeää tehdä tieteellinen tutkimus Suomessa iäkkäiden kaihipotilaiden erityispiirteistä ohjaustilanteessa hoitotyön näkökulmasta, koska sellaista ei vielä ole. Tulevaisuudessa iäkkäät potilaat ovat kasvava ryhmä ja heidän erityispiirteensä tulisi ottaa huomioon koko hoitoketjussa.