Kotona asuvan muistisairaan suun omahoidon ohjaaminen ja tukeminen
Arosarka, Tiina; Cederberg, Sari (2018)
Arosarka, Tiina
Cederberg, Sari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087141
Tiivistelmä
Suomessa muistisairauksien määrä kasvaa vuosittain noin 14 500 henkilöllä, ja näistä ihmisistä jopa kolmannes asuu yksin kotona. Muistisairaus on vakava riski suun terveydelle, sillä päivittäinen suuhygienia usein unohtuu, ravintotottumukset muuttuvat ja hammashoitoon hakeutuminen harvenee tai loppuu kokonaan. Yhteiskunta pyrkii tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään, joka asettaa kotihoidon toimintakulttuurille ja resursseille suuria haasteita. Muistisairasta voidaan tukea suun omahoidossa sairauden alkuvaiheessa tehokkaasti erilaisilla apuvälineillä, ja terveysteknologialta odotetaan tulevaisuudessa innovatiivisia ratkaisuja itsenäiseen suun hoitamiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotona asuvan muistisairaan potilaan ohjausta suun terveydenhuollossa ja omahoidon toteutumista arjessa. Tämän työn tavoitteena on tukea ja avartaa ammattihenkilöstön osaamista kohderyhmälähtöisessä ohjauksessa, sekä luoda ymmärrystä niihin haasteisiin mitä muistisairas kohtaa arjessaan suun hoidossa. Toisena tavoitteena on tunnistaa keinoja ja tapoja muistisairaan suun omahoidon itsenäiseen toteuttamiseen ja terveyden edistämiseen. Kolmas tavoite on selvittää moniammatillisen yhteystyön ja terveysteknologian mahdollisuuksia muistisairaan potilaan suun omahoidon toteuttamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin katsaus kirjallisuuteen menetelmän keinoin. Tutkimusaineistoa kerättiin lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotieteen ja geriatrian alueilta, ja sitä on yhdistelty avoimin silmin. Lähestymistavaksi valikoitui laadullinen eli kvalitatiivinen ote. Tutkimukseen mukaan otettu aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällön analyysiä.
Opinnäytetyömme tuloksina havaitsimme, että moniammatillinen yhteistyö kotona asuvan muistisairaan hoitotyössä on tärkeätä sairauden varhaisen havaitsemisen kannalta. Sairauden etenemisen eri vaiheissa tuen varmistaminen suun terveyden hoidossa on myös riippuvainen yhteistyöstä. Muistisairaan henkilön moniammatilliseen hoitotiimiin kuuluvalla ammattilaisella tulisi olla oikea asenne ja kyky kohdata muistisairas potilas yksilöllisesti, sekä riittävä suun terveyden hoitotyön osaaminen. Muistisairaan henkilön omahoito toimimisen varmistamiseksi tarvitaan terveydenhuollon organisaatiossa joustavia ja tihennettyjä vastaanottoaikoja ja -välejä jotka huomioivat taudin etenemisen vaikutuksia suun terveyteen. Muistisairauden huomioiminen omahoidon ohjauksen yhteydessä on myös ensiarvoista potilaan informoimisen kannalta, jotta hänelle saadaan tuotettua käyttöön oikeanlaisia apuvälineitä ja tukimateriaalia. Kotona asuvan muistisairaan suun omahoidon tukeminen teknologian avulla on kehittyvä ilmiö, joka tulevaisuudessa monipuolistuu ja yleistyy, ja joka puhuttaa tämän päivän tutkijoita. Löysimme tutkimuksissa käytettyjä erilaisia teknologisia apuvälineitä, joita on hyödynnetty kotihoidossa ja yleisterveyden hoitotyössä, mutta joiden toimintaperiaatteita soveltamalla voitaisiin hyödyntää myös suun terveyden edistämisessä.
Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voivat käyttää terveydenhuollon ammattilaiset päivittäisessä työssään. Muistisairaiden hyvinvointi ja elämänlaatu voidaan turvata ja sitä voidaan kehittää moniammatillisien hoitotiimien kautta, rakentamalla muistisairaalle oma terveydenhoidon turvaverkko. Annetun avun tehokkuus on riippuvainen siitä, kuinka varhain muistisairaus havaitaan. Varhaisen puuttumisen välineet terveydenhoidon ammattilaiselta palvelujärjestelmästämme auttaisivat toimintaamme. Sairauden alkuvaiheessa erilaisia apuvälineitä ja lääkityksiä voidaan ottaa arkea tukevasti käyttöön. Muistisairaiden suun terveyden merkitys ja omahoidon toimiminen kotona tulisi ottaa tasavahvasti huomioon perusterveydenhuollossa. Asiaan on jo havahduttu, kun lisää tutkimustietoa julkaistaan suun terveyden ja yleisterveyden yhteyksistä. Laajassa mittakaavassa osaavaa ja välittävää hoitohenkilökuntaa tarvitaan lisää muistisairaiden hoitamiseen. Tämän lisäksi tulevaisuudessa innovatiivisella terveysteknologialla avustettu toimiva muistisairaan suun omahoito ovat keinoja, joilla voitaisiin saada aikaisesti myös kustannussäästöjä ennaltaehkäisyn keinoin, kalliiden erikoissairaanhoidon kustannusten vähenemisenä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kotona asuvan muistisairaan potilaan ohjausta suun terveydenhuollossa ja omahoidon toteutumista arjessa. Tämän työn tavoitteena on tukea ja avartaa ammattihenkilöstön osaamista kohderyhmälähtöisessä ohjauksessa, sekä luoda ymmärrystä niihin haasteisiin mitä muistisairas kohtaa arjessaan suun hoidossa. Toisena tavoitteena on tunnistaa keinoja ja tapoja muistisairaan suun omahoidon itsenäiseen toteuttamiseen ja terveyden edistämiseen. Kolmas tavoite on selvittää moniammatillisen yhteystyön ja terveysteknologian mahdollisuuksia muistisairaan potilaan suun omahoidon toteuttamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin katsaus kirjallisuuteen menetelmän keinoin. Tutkimusaineistoa kerättiin lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotieteen ja geriatrian alueilta, ja sitä on yhdistelty avoimin silmin. Lähestymistavaksi valikoitui laadullinen eli kvalitatiivinen ote. Tutkimukseen mukaan otettu aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällön analyysiä.
Opinnäytetyömme tuloksina havaitsimme, että moniammatillinen yhteistyö kotona asuvan muistisairaan hoitotyössä on tärkeätä sairauden varhaisen havaitsemisen kannalta. Sairauden etenemisen eri vaiheissa tuen varmistaminen suun terveyden hoidossa on myös riippuvainen yhteistyöstä. Muistisairaan henkilön moniammatilliseen hoitotiimiin kuuluvalla ammattilaisella tulisi olla oikea asenne ja kyky kohdata muistisairas potilas yksilöllisesti, sekä riittävä suun terveyden hoitotyön osaaminen. Muistisairaan henkilön omahoito toimimisen varmistamiseksi tarvitaan terveydenhuollon organisaatiossa joustavia ja tihennettyjä vastaanottoaikoja ja -välejä jotka huomioivat taudin etenemisen vaikutuksia suun terveyteen. Muistisairauden huomioiminen omahoidon ohjauksen yhteydessä on myös ensiarvoista potilaan informoimisen kannalta, jotta hänelle saadaan tuotettua käyttöön oikeanlaisia apuvälineitä ja tukimateriaalia. Kotona asuvan muistisairaan suun omahoidon tukeminen teknologian avulla on kehittyvä ilmiö, joka tulevaisuudessa monipuolistuu ja yleistyy, ja joka puhuttaa tämän päivän tutkijoita. Löysimme tutkimuksissa käytettyjä erilaisia teknologisia apuvälineitä, joita on hyödynnetty kotihoidossa ja yleisterveyden hoitotyössä, mutta joiden toimintaperiaatteita soveltamalla voitaisiin hyödyntää myös suun terveyden edistämisessä.
Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voivat käyttää terveydenhuollon ammattilaiset päivittäisessä työssään. Muistisairaiden hyvinvointi ja elämänlaatu voidaan turvata ja sitä voidaan kehittää moniammatillisien hoitotiimien kautta, rakentamalla muistisairaalle oma terveydenhoidon turvaverkko. Annetun avun tehokkuus on riippuvainen siitä, kuinka varhain muistisairaus havaitaan. Varhaisen puuttumisen välineet terveydenhoidon ammattilaiselta palvelujärjestelmästämme auttaisivat toimintaamme. Sairauden alkuvaiheessa erilaisia apuvälineitä ja lääkityksiä voidaan ottaa arkea tukevasti käyttöön. Muistisairaiden suun terveyden merkitys ja omahoidon toimiminen kotona tulisi ottaa tasavahvasti huomioon perusterveydenhuollossa. Asiaan on jo havahduttu, kun lisää tutkimustietoa julkaistaan suun terveyden ja yleisterveyden yhteyksistä. Laajassa mittakaavassa osaavaa ja välittävää hoitohenkilökuntaa tarvitaan lisää muistisairaiden hoitamiseen. Tämän lisäksi tulevaisuudessa innovatiivisella terveysteknologialla avustettu toimiva muistisairaan suun omahoito ovat keinoja, joilla voitaisiin saada aikaisesti myös kustannussäästöjä ennaltaehkäisyn keinoin, kalliiden erikoissairaanhoidon kustannusten vähenemisenä.