Jääräpää-näytelmän pääroolihenkilön pukusuunnittelun kuvaus ja analysointi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suomessa ensimmäisen kerran teatteriesitykseksi tehdyn Jääräpää-näytelmän puvustusprosessi J.M Gilletten suunnittelu- ja ongelmaratkaisun perusteella. Tavoitteena oli selvittää Gilletten 7 vaiheen hyöty roolipukusuunnittelussa. Opinnäytetyössä kuvataan ja analysoidaan näytelmän pääroolihenkilön pukusuunnittelun toteutuminen Gilletten 7 vaiheen perusteella. Gilletten malli sisältää seitsemän eri vaihetta: sitoutuminen, analyysi, tutkimus, haudonta, valinta, toteutus ja arviointi. Pukusuunnittelu toteutettiin vuosina 2015-2016 Oulun kaupunginteatterin suurelle näyttämölle. Pukusuunnittelusta tehtiin muistiinpanot, joiden perusteella opinnäytetyössä käytiin Gilletten 7 vaihetta läpi. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten pukusuunnittelu eteni sitoutumisvaiheesta aina arviointiin. Opinnäytetyön perusteella Gilletten mallista kehittyi uusi kaaviomalli; numerointi poistettiin ja vaiheet tasavertaistuivat. Numerointi jätettiin pois, koska kaikki vaiheet vaikuttivat toisiinsa koko pukusuunnittelun ajan, eikä silloin ole numerojärjestyksellä merkitystä. Työvaiheiden edetessä palattiin edellisiin vaiheisiin, saadakseen tukea sekä vahvistusta pukusuunnitteluun ja esille tulleisiin ongelmiin. Näiden vaiheiden tasa-arvoisiuus pukusuunnittelussa korostui, koska pukusuunnitteluun ei ollut vertailupohjaa. Pukusuunnittelun ydinasiaksi nousi sitoutuminen. Analysointi ja tutkimusvaihe liitettiin yhteen, samoin tehtiin haudonta ja valintavaiheelle. Kaavion vaiheiden yhdistämiseen vaikutti se, että niitä ei voinut erottaa toisistaan pukusuunnittelussa. Kuitenkin kaikki vaiheet olivat tärkeitä ja vaikuttivat toisiinsa koko suunnittelun ajan. Opinnäytetyöstä on apua ammatti- ja harrastajateattereiden pukusuunnitteluun ja sen opetukseen. Kehitetty kaavio auttaa pukusuunnittelua. Se toimii myös opasteena teattereiden henkilökunnalle. Kaaviossa on mainittu pukusuunnittelun pääkohdat, joiden avulla pystytään helpottamaan teatteriesityksen puvustuksen suunnittelua.

The purpose of the study was to research the costume design process for the first theatre performance of the play Jääräpää according to the costume design and problem solving by J.M. Gillette. The aim was to find out the benefit of Gillette’s seven phases in stage costume design. The study is a description and analysis of the realization of costume design for the leading character in the play Jääräpää on basis of J.M. Gillette’s seven phases. Gillette’s model consists of seven different phases: commitment, analysis, research, incubation, selection, implementation and evaluation. The costume design was carried out in 2015-2016 for the main stage in the City Theatre of Oulu. The study included taking notes on the costume design and examining them on the basis of Gil-lette's seven phases. The study discussed how costume design went on from commitment all the way to evaluation. Based on this study Gillette’s model transformed into a new schema; the original numbering was left out and the phases became equal to each other. The numbering was left out because all the phases had an impact on each other during the whole process of costume design and therefore the numbering order has no relevant meaning. When the work went on it was necessary to go back to former phases in order to get some support and reinforcement in costume design and in problems emerging from it. The equality of these phases was emphasized in costume design as there was no comparable baseline to use. The main point of costume design became commitment. Analysis and research were combined together, as well as incubation and selection. The combination of these phases in the schema was affected by the fact that they could not be separated from each other in the costume design. However, all the phases were relevant and had an impact on each other through the whole design process. The study offers help to costume design in professional and amateur theatres and for teaching costume design as well. The developed schema will benefit costume design. It will also serve as a guide for the staff at theatres. The main points of costume design are dealt with in the schema which will make costume design for a theatre performance easier.