Energiankulutuksen seurantajärjestelmä ja sen hyödyntäminen energiatehokkuuden parantamisessa

Abstract

Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli verrata energianamittausjärjestelmän toteutusta teoriaan ja arvioida kuinka energiakulutuksen seurantajärjestelmä on toteutettu pilottikohteeessa. Toisena tavoitteena selvitettiin laskennallisesti energiankulutuksen seurantajärjestelmää apuna käyttäen rakennuksen energiatehokkuusluokka eli E-luku, jonka tavoite oli luokka B. Energiatehokkuusluokan laskennassa laskettiin tammikuun ja helmikuun 2018 toteutunut energiankulutus ja arvioitiin loppuvuoden energiankulutus erilaisilla laskelmilla. Energiatehokkuusluokan selvityksen myötä arvioitiin selittäviä tekijöitä ennustettua korkeammalle energiankulutukselle ja kehitysehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi.

Tutkimusmenetelmänä oli kerätä teoriapohjaista tietoa ja sen perusteella muodostettiin teoriapohjainen näkemys hyvästä energiankulutuksen seurantajärjestelmästä. Energiankulutuksen seurantajärjestelmän toimivuutta arvioitiin omakohtaisella käytöllä valvomossa, josta seurantajärjestelmää pääsi tarkastelemaan. Energiatehokkuusluokan laskemista varten selvitettiin laskennassa tarvittavat laskukaavat rakentamismääräyskokoelmista ja lähtötietojen selvittämiseen hyödynnettiin energiankulutuksen seurantajärjestelmää.

Opinnäytetyön ensimmäinen tavoite saavutettiin ja voidaan todeta, että pilottikohteeseen toteutettu energiankulutuksen seurantajärjestelmä pitää sisällään kaikki tarvittavat työkalut rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen.

Opinnäytetyön toisena tavoitteena selvitettiin, että rakennuksen energiantehokkuusluokka on tällä hetkellä C ja, mikäli energiankulutusta ei saada tehostettua, on todennäköinen luokka D.

Tavoitteena ollutta B-luokkaa ei vielä saavutettu johtuen lämmitysenergian sekä laitesähkön ennustettua korkeammasta kulutuksesta. E-lukua laskettaessa ei oteta huomioon rakennuksen eri käyttötarkoituksia, vaikka sillä on merkittävä vaikutus rakennuksen todelliseen energiantehokkuusluokkaan. Energiankulutuksen tehostamiseksi voidaan kerroskohtaisia lämpötilan asetusarvoja pienentää niiden ollessa suunniteltua korkeammat.

The final year project aimed to gather theory on creating metrology for energy consumption, and to compare the theory with a pilot project, an 11-srotey apartment building with various business premises. Another goal was to calculate the energy efficiency class of the building with the created metrology for energy consumption. The target energy efficiency class was B.

The true energy consumption in January and February 2018 was calculated, and the energy consumption for the rest of the year was predicted on the basis of the calculations. Once the energy efficiency class was established, the project set out to explain why the energy consumption was higher than expected, and how it could be decreased.

The project gathered solid theoretical knowledge and formulated an accurate vision of good metrology for energy consumption. The metrology system was verified by actually using it. The energy efficiency class calculations were based on building regulations. Unfortunately, it was impossible to reach the target class B due to the mixed use of the building both as dwellings and as business premises.

However, the project verified that the metrology for energy consumption had a solid theoretical basis. It had all necessary qualities to monitor and improve the consumption of energy.