Henkinen stressi kuluttaa : tyypin 2 diabeetikon jaksaminen sairauden kanssa
Lammi, Hanna; Pipatti, Ira (2010)
Lammi, Hanna
Pipatti, Ira
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005159357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005159357
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata tyypin 2 diabeetikoiden hoitoväsymystä distress-käsitteen kautta, jonka suomensimme sanoiksi henkinen stressi. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat tyypin 2 diabeetikon kokemaan henkiseen stressiin ja kuinka voidaan tunnistaa diabeetikko, joka kokee henkistä stressiä. Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Pitkäaikaissairaiden hoitoväsymys -kehittämishanketta, jonka ensimmäisen vaiheen tavoitteena on selvittää mitä hoitoväsymys on ja miten sen voi tunnistaa.
Toteutimme opinnäytetyömme kirjallisuuskatsauksena. Aineistomme koostui 13 englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka kerättiin lääketieteellisistä ja hoitotieteellisistä tietokannoista. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan tyypin 2 diabeetikon henkisen stressin kokemiseen vaikuttavat verensokeritason muutokset, diabeteksen oireet ja hoitotapa sekä diabetekseen liittyvä monisairastavuus. Myös diabeetikon tuntemukset selviytymisestä sairauden kanssa vaikuttavat henkisen stressin määrään. Tilannetta parantavat hoitoon motivoituminen ja ohjeiden noudattaminen ja heikentävät tunteet kohtuuttomista vaatimuksista diabeteksen hoidossa sekä negatiivisten tunteiden kirjo. Huolet selviytymisestä ja syyllisyys hoidon laiminlyönnistä sekä riittämätön tuki läheisiltä tai hoitohenkilökunnalta lisäävät henkistä stressiä.
Henkinen stressi voi ilmetä alentuneena hoitomotivaationa ja omahoidon vaikeuksina, jotka näkyvät verensokeritason vaihteluina, sairauden komplikaatioiden ja liitännäissairauksien lisääntymisenä. Diabeetikon kokema alavireisyys eli negatiiviset tunteet ja psyykkiset oireet, kuten masennuksen tuntemukset, ilmentävät niin ikään henkistä stressiä. Hoitotyössä hyödyllisiä työvälineitä potilaan henkisen stressin tunnistamiseen ovat erilaiset mittausmenetelmät, joiden tavoitteena on löytää riskipotilaat. Seulonnan ja tunnistamisen jälkeen potilaat voidaan ohjata tarkempiin tutkimuksiin ja interventioon.
Diabetes sairautena hallitsee koko elämää ja sen hoito koetaan vaativana. Diabetes aiheuttaa turhautumisen tunteita, vaikka sairautta hoitaisi hyvin. Henkinen stressi kuormittaa potilasta ja sen seurauksena omahoito kärsii ja sairaus etenee.
Toteutimme opinnäytetyömme kirjallisuuskatsauksena. Aineistomme koostui 13 englanninkielisestä tutkimusartikkelista, jotka kerättiin lääketieteellisistä ja hoitotieteellisistä tietokannoista. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan tyypin 2 diabeetikon henkisen stressin kokemiseen vaikuttavat verensokeritason muutokset, diabeteksen oireet ja hoitotapa sekä diabetekseen liittyvä monisairastavuus. Myös diabeetikon tuntemukset selviytymisestä sairauden kanssa vaikuttavat henkisen stressin määrään. Tilannetta parantavat hoitoon motivoituminen ja ohjeiden noudattaminen ja heikentävät tunteet kohtuuttomista vaatimuksista diabeteksen hoidossa sekä negatiivisten tunteiden kirjo. Huolet selviytymisestä ja syyllisyys hoidon laiminlyönnistä sekä riittämätön tuki läheisiltä tai hoitohenkilökunnalta lisäävät henkistä stressiä.
Henkinen stressi voi ilmetä alentuneena hoitomotivaationa ja omahoidon vaikeuksina, jotka näkyvät verensokeritason vaihteluina, sairauden komplikaatioiden ja liitännäissairauksien lisääntymisenä. Diabeetikon kokema alavireisyys eli negatiiviset tunteet ja psyykkiset oireet, kuten masennuksen tuntemukset, ilmentävät niin ikään henkistä stressiä. Hoitotyössä hyödyllisiä työvälineitä potilaan henkisen stressin tunnistamiseen ovat erilaiset mittausmenetelmät, joiden tavoitteena on löytää riskipotilaat. Seulonnan ja tunnistamisen jälkeen potilaat voidaan ohjata tarkempiin tutkimuksiin ja interventioon.
Diabetes sairautena hallitsee koko elämää ja sen hoito koetaan vaativana. Diabetes aiheuttaa turhautumisen tunteita, vaikka sairautta hoitaisi hyvin. Henkinen stressi kuormittaa potilasta ja sen seurauksena omahoito kärsii ja sairaus etenee.