Videon tuotantoprosessin erot studio- ja kenttäympäristössä
Hyvönen, Liisa (2018)
Hyvönen, Liisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097297
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin erot studio- ja kenttäympäristössä kuvattavan yhden henkilön kuvausryhmän tekemästä henkilökuvauksesta. Työssä toteutettiin kaksi erilaista videota eri asiakkaille. Tavoitteena oli toteuttaa laadukkaat videot molemmille asiakkaille ja kertoa informaatiota asiakkaiden kohderyhmille. Lisäksi tavoitteena oli myös selvittää, minkälaisella kuvaustarvikemäärällä kannattaa kuvata niin studiossa kuin kentällä ja mitä asioita on otettava huomioon myös pienissä videotuotannoissa.
Toisessa tehdyssä videossa käytettiin mukana kannettavia led-paneeleita, kahta kameraa, solmiomikrofonia sekä haulikkomikrofonia laadun takaamiseksi. Tämä video toteutettiin kenttäkuvauksena laivalla. Toinen tehty video toteutettiin Metropolian Leppävaaran yksikön studiotilassa, jossa käytössä olivat paikalta löytyvät valot ja valopöytä, yksi kamera sekä solmiomikrofoni. Lisäksi käytössä oli kannettava tietokone, josta videolla esiintyvä henkilö lukee kerrottavan tekstin. Kenttä- ja studiokuvauksissa ei ollut merkittäviä eroja teknisesti ja erot muodostuivat pääosin tuotannollisista eroista.
Insinöörityössä selvisi, että kannattaa panostaa viestintään asiakkaan kanssa, sillä molemmissa projekteissa tämä korostui hankalana asiana. Työssä korostui myös esituotannon ja kommunikaation tärkeys videoprojektissa. Työssä selvisi yleisesti, että mikäli videoon ei ole tarkoitus tuottaa taiteellisesti kaunista kuvaa, voidaan kaluston määrää vähentää. Kuitenkin visuaalisesti kaunis kuva lisää aina mielenkiintoisuutta ja houkuttelee myös asiasta kiinnostumatonta katsojaa katsomaan videon. Insinöörityössä tutkittuja tietoja henkilökuvauksesta voi soveltaa vastaavanlaisissa projekteissa ja käyttää esimerkiksi kaluston määrän valinnassa.
Toisessa tehdyssä videossa käytettiin mukana kannettavia led-paneeleita, kahta kameraa, solmiomikrofonia sekä haulikkomikrofonia laadun takaamiseksi. Tämä video toteutettiin kenttäkuvauksena laivalla. Toinen tehty video toteutettiin Metropolian Leppävaaran yksikön studiotilassa, jossa käytössä olivat paikalta löytyvät valot ja valopöytä, yksi kamera sekä solmiomikrofoni. Lisäksi käytössä oli kannettava tietokone, josta videolla esiintyvä henkilö lukee kerrottavan tekstin. Kenttä- ja studiokuvauksissa ei ollut merkittäviä eroja teknisesti ja erot muodostuivat pääosin tuotannollisista eroista.
Insinöörityössä selvisi, että kannattaa panostaa viestintään asiakkaan kanssa, sillä molemmissa projekteissa tämä korostui hankalana asiana. Työssä korostui myös esituotannon ja kommunikaation tärkeys videoprojektissa. Työssä selvisi yleisesti, että mikäli videoon ei ole tarkoitus tuottaa taiteellisesti kaunista kuvaa, voidaan kaluston määrää vähentää. Kuitenkin visuaalisesti kaunis kuva lisää aina mielenkiintoisuutta ja houkuttelee myös asiasta kiinnostumatonta katsojaa katsomaan videon. Insinöörityössä tutkittuja tietoja henkilökuvauksesta voi soveltaa vastaavanlaisissa projekteissa ja käyttää esimerkiksi kaluston määrän valinnassa.