Simon kunnantalon energiatehokkuutta kehittävät toimenpiteet
Vitikka, Olli (2018)
Vitikka, Olli
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805117642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805117642
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli tutkia peruskorjauksen tarpeessa olevan Simon kunnantalon energiansäästöpotentiaaleja energiakatselmusmaisesti edeten. Simon kunnantalon energiasaneerauksen suunnittelu on osa iiläisen yrityksen Micropolis Oy:n Talotekniikka-hanketta, jolla pyritään parantamaan Iin ja ympäryskuntien kiinteistöjen energiatehokkuutta ja kehittämään energiantuotantomuotoja.
Työn tilaajana oli Simon kunta. Vuonna 1973 valmistuneessa, sisäilmaongelmaisessa Simon kunnantalossa pidettiin energiaselvityksiä koskeva palaveri, jossa nostettiin esille rakennuksen vanhanaikainen ja puutteellinen ilmanvaihto, lämmöntalteenoton puuttuminen ja LED-tekniikkaan siirtyminen valaistuksessa. Myös energiantuotantomuotoja oli suositeltavaa tarkastella ja kiinnittää huomiota lämpöenergian tuotantoon ja jakeluun kiinteistössä.
Säästöpotentiaalien löytämiseksi tutkittiin rakennuksen nykyistä energiankulutusta. Tarkasteluvuosien 2014–2016 aikana kunnantalon lämpöenergiankulutus oli selvästi noussut, sillä kaksi jatkuvasti päällä ollutta ilmanvaihtokonetta kuluttivat ylimääräistä energiaa ja olivat silti riittämättömiä tarvittavan ilmanvaihdon aikaansaamiseksi. Ilmanvaihdon saneeraukseen liittyen konsultoitiin LVI-suunnittelijaa ja rakennuttajainsinööriä, minkä pohjalta pohdittiin eri ratkaisuvaihtoehtoja. Lämmönjakelun tasaisuuden arvioimiseksi mitattiin huonelämpötiloja ja järjestettiin kunnantalon henkilöstölle kysely. Lisäksi tutkittiin valaisimien uusimisen kannattavuutta ja ohjausjärjestelmien hyödyntämistä.
Merkittävimmät energiansäästömahdollisuudet löytyivät ilmanvaihdosta ja lämmityksestä. Työn lopputuloksena ehdotetaan kahden päätulopoistoilmakoneen korvaamista uudella, lämmöntalteenotolla varustetulla laitteella, joka sijoitetaan pohjakerroksen konehuoneeseen nykyisten IV-ko-neiden paikalle. Sähköä säästetään siirtymällä LED-tekniikkaan ja liiketunnistimiin. Muita suositeltavia, mutta merkitykseltään kiireettömämpiä energiansäästötoimenpiteitä ovat patteriverkoston perussäätö, kaukolämmön sopimustehon tarkistus ja ikkunoiden sekä ovien tiivistämistarpeen tutkiminen seuraavien kymmenen vuoden sisällä.
Muutoksilla säästetään vuosittain 9 857 euroa sähkö- ja lämmityskuluissa ja vähennetään syntyviä hiilidioksidipäästöjä noin 32 tonnia. Ilmanvaihtosaneerauksen takaisinmaksuaika on kalliiden kanavaremonttien vuoksi määrittelemättömän pitkä, mutta investointi on ilmanlaadun parantamisen kannalta pakollinen toimenpide. Muiden investointien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 5,7 vuotta. Lämmöntalteenotolla varustettu IV-kone maksaa itsensä takaisin alle kuudessa vuodessa.
Työn tilaajana oli Simon kunta. Vuonna 1973 valmistuneessa, sisäilmaongelmaisessa Simon kunnantalossa pidettiin energiaselvityksiä koskeva palaveri, jossa nostettiin esille rakennuksen vanhanaikainen ja puutteellinen ilmanvaihto, lämmöntalteenoton puuttuminen ja LED-tekniikkaan siirtyminen valaistuksessa. Myös energiantuotantomuotoja oli suositeltavaa tarkastella ja kiinnittää huomiota lämpöenergian tuotantoon ja jakeluun kiinteistössä.
Säästöpotentiaalien löytämiseksi tutkittiin rakennuksen nykyistä energiankulutusta. Tarkasteluvuosien 2014–2016 aikana kunnantalon lämpöenergiankulutus oli selvästi noussut, sillä kaksi jatkuvasti päällä ollutta ilmanvaihtokonetta kuluttivat ylimääräistä energiaa ja olivat silti riittämättömiä tarvittavan ilmanvaihdon aikaansaamiseksi. Ilmanvaihdon saneeraukseen liittyen konsultoitiin LVI-suunnittelijaa ja rakennuttajainsinööriä, minkä pohjalta pohdittiin eri ratkaisuvaihtoehtoja. Lämmönjakelun tasaisuuden arvioimiseksi mitattiin huonelämpötiloja ja järjestettiin kunnantalon henkilöstölle kysely. Lisäksi tutkittiin valaisimien uusimisen kannattavuutta ja ohjausjärjestelmien hyödyntämistä.
Merkittävimmät energiansäästömahdollisuudet löytyivät ilmanvaihdosta ja lämmityksestä. Työn lopputuloksena ehdotetaan kahden päätulopoistoilmakoneen korvaamista uudella, lämmöntalteenotolla varustetulla laitteella, joka sijoitetaan pohjakerroksen konehuoneeseen nykyisten IV-ko-neiden paikalle. Sähköä säästetään siirtymällä LED-tekniikkaan ja liiketunnistimiin. Muita suositeltavia, mutta merkitykseltään kiireettömämpiä energiansäästötoimenpiteitä ovat patteriverkoston perussäätö, kaukolämmön sopimustehon tarkistus ja ikkunoiden sekä ovien tiivistämistarpeen tutkiminen seuraavien kymmenen vuoden sisällä.
Muutoksilla säästetään vuosittain 9 857 euroa sähkö- ja lämmityskuluissa ja vähennetään syntyviä hiilidioksidipäästöjä noin 32 tonnia. Ilmanvaihtosaneerauksen takaisinmaksuaika on kalliiden kanavaremonttien vuoksi määrittelemättömän pitkä, mutta investointi on ilmanlaadun parantamisen kannalta pakollinen toimenpide. Muiden investointien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 5,7 vuotta. Lämmöntalteenotolla varustettu IV-kone maksaa itsensä takaisin alle kuudessa vuodessa.