Ammattina some : Millainen on somevastaavan työnkuva vuonna 2018?
Laakkonen, Johanna (2018)
Laakkonen, Johanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805107481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805107481
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa avataan somevastaavan työnkuvaa vuonna 2018. Kyseessä on suhteellisen uusi työnkuva viestinnän alalla, joten vastaavia tutkimuksia ei ole aiemmin juuri tehty. Oma kiinnostukseni markkinointiviestintää ja somemarkkinointia kohtaan olivat avain syyt tämän tutkielman toteuttamiseen. Halusin perehtyä syvemmin alaan, jonka parissa voisin itsekin työskennellä.
Tutkimuksen tietoperustassa pohjustan tutkielmaani lähdekirjallisuuden avulla. Avaan käsitteet sosiaalinen media, markkinointi, markkinointiviestintä ja somemarkkinointi. Käsittelen myös sosiaalisen median historiaa, sen nykyhetkeä ja sitä, miten some on muuttanut markkinointia. Näiden lisäksi tutkielmassa sivutaan retoriikkaa ja retoristen keinojen käyttöä sosiaalisen median viestinnässä. Tähän tutkielmaan olen tehnyt kolme retoriikka-analyysiä eri yritysten somekanavien julkaisuista.
Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto on hankittu käyttämällä puolistrukturoitua haastattelumenetelmää eli teemahaastattelua. Tutkielman aineistoa varten haastateltiin kolmea oululaista somevastaavaa eri yrityksistä. Haastatteluiden avulla pyrittiin saamaan mahdollisiman kattava kuva siitä, mitä ammattinimikkeen työhön sisältyy.
Tutkielman päätulos on, että somevastaavan työtä tehdään muiden töiden ohessa, päätyönä tai tiimin voimin. Työnkuva riippuu yrityksestä ja on hyvin tapauskohtaista. Somevastaava on markkinointiviestinnän ammattilainen ja moniosaaja, joka kykenee tuottamaan laadukasta sisältöä tekstin, kuvan ja videon muodossa eri kanaviin. Somevastaavan työ elää somen muutosten mukana eikä tämän takia alan tulevaisuudesta voida olla varmoja.
Koska yritysten tulee nykyään olla läsnä sosiaalisessa mediassa, voisi jatkossa olla kiinnostavaa perehtyä siihen, kuinka suuri hyöty somevastaavasta oikeasti on yritykselle ja mikä olisi paras tapa hoitaa sosiaalista mediaa. Jos tätä tutkimusta haluaisi vielä syventää, voisi teemahaastattelujen määrä olla suurempi. Lisäksi haastateltavia voisi olla erikokoisista yrityksistä sekä useampia, jolla olisi samanlainen vastuualue. Tällä tavalla saataisiin vankempaa argumentaatiopohjaa tutkimuksen tuloksiin.
Tutkimuksen tietoperustassa pohjustan tutkielmaani lähdekirjallisuuden avulla. Avaan käsitteet sosiaalinen media, markkinointi, markkinointiviestintä ja somemarkkinointi. Käsittelen myös sosiaalisen median historiaa, sen nykyhetkeä ja sitä, miten some on muuttanut markkinointia. Näiden lisäksi tutkielmassa sivutaan retoriikkaa ja retoristen keinojen käyttöä sosiaalisen median viestinnässä. Tähän tutkielmaan olen tehnyt kolme retoriikka-analyysiä eri yritysten somekanavien julkaisuista.
Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto on hankittu käyttämällä puolistrukturoitua haastattelumenetelmää eli teemahaastattelua. Tutkielman aineistoa varten haastateltiin kolmea oululaista somevastaavaa eri yrityksistä. Haastatteluiden avulla pyrittiin saamaan mahdollisiman kattava kuva siitä, mitä ammattinimikkeen työhön sisältyy.
Tutkielman päätulos on, että somevastaavan työtä tehdään muiden töiden ohessa, päätyönä tai tiimin voimin. Työnkuva riippuu yrityksestä ja on hyvin tapauskohtaista. Somevastaava on markkinointiviestinnän ammattilainen ja moniosaaja, joka kykenee tuottamaan laadukasta sisältöä tekstin, kuvan ja videon muodossa eri kanaviin. Somevastaavan työ elää somen muutosten mukana eikä tämän takia alan tulevaisuudesta voida olla varmoja.
Koska yritysten tulee nykyään olla läsnä sosiaalisessa mediassa, voisi jatkossa olla kiinnostavaa perehtyä siihen, kuinka suuri hyöty somevastaavasta oikeasti on yritykselle ja mikä olisi paras tapa hoitaa sosiaalista mediaa. Jos tätä tutkimusta haluaisi vielä syventää, voisi teemahaastattelujen määrä olla suurempi. Lisäksi haastateltavia voisi olla erikokoisista yrityksistä sekä useampia, jolla olisi samanlainen vastuualue. Tällä tavalla saataisiin vankempaa argumentaatiopohjaa tutkimuksen tuloksiin.