Golfkentän ympäristökartoitus
Hellgren, Veera (2018)
Hellgren, Veera
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097462
Tiivistelmä
Ympäristöjohtaminen ja siihen liittyvät ympäristöjärjestelmät ovat olleet vuosia osa yritysten arkea. Myös golfyhteisö on laatinut erilaisia ohjeistuksia ja järjestelmiä, joilla ehkäistään golfkenttien aiheuttamaa ympäristöhaittaa. Vuonna 2017 Suomen Golfkentät Ry:llä oli ympäristöteema, jolla kannustettiin entistäkin tehokkaampaan ympäristöhaittojen torjuntaan.
Insinöörityö toteutettiin Han-Golf Oy:n toimeksi antamana. Han-Golfin tavoitteena on saada lähivuosina GEO-ympäristösertifikaatti, minkä takia kentällä on nyt aloitettu entistä aktiivisempi ympäristötyö. Insinöörityön tavoitteena oli kartoittaa Han-Golf Oy:n ympäristövaikutuksia, sekä avustaa uuden GEO-ympäristöjärjestelmän käyttöönotossa. Kentän lähistöllä sijaitsevan Täktominlahden rehevöityminen on aiheuttanut Hangossa paljon keskustelua, ja golfkenttä on mainittu yhtenä mahdollisena ravinnevaluman aiheuttajana. Tästä syystä kentän vesien laatua haluttiin tutkia, jotta mahdolliseen ravinnevalumaan voidaan puuttua.
Työssä tutustuttiin golfkenttien yleisiin ympäristövaikutuksiin ja ympäristöjärjestelmiin. Lisäksi tutkittiin Täktominlahden tilannetta ja golfkentän viereen rakennetun kosteikon toimintaa. Golfkentän ympäristökartoitus tehtiin yhdessä Han-Golfin kenttämestarin Tauno Lahtisen kanssa. Kartoituksessa tutustuttiin laajasti kentän toimintaan ja sen ympäristövaikutuksiin. Toimintaa vertailtiin muihin Suomen golfkenttiin, ja kartoitettiin erilaisia kehittämismahdollisuuksia. Kartoituksen yhteydessä otettiin vesinäytteitä kentän lammista ja ohi kulkevasta valtaojasta. Vesinäytteistä analysoitiin pH, sähkönjohtokyky, happi-, nitraattityppi- ja fosforipitoisuudet.
Kartoituksessa huomattiin, että Han-Golf ottaa toiminnassaan ympäristönäkökohdan melko hyvin huomioon. Lannoitemäärät olivat huomattavasti alhaisemmat, kuin golfliiton suosituksissa, sekä veden ja sähkön kulutusta on pyritty vähentämään. Tärkeimmiksi tavoitteiksi sertifikaatin saavuttamiseksi nousi dokumentoinnin parantaminen, sekä luonto- ja maisemaselvityksen teettäminen. Vesianalyyseissä selvisi, että ravinnepitoisuudet olivat osassa näytteitä huolestuttavan korkeita. On suositeltavaa, että vesien laatua tutkitaan tarkemmin, jotta saadaan selville, johtuuko korkea ravinnepitoisuus yksinomaan lannoitteista. Veden laatua tulee jatkossa tarkkailla vuosittain.
Insinöörityö toteutettiin Han-Golf Oy:n toimeksi antamana. Han-Golfin tavoitteena on saada lähivuosina GEO-ympäristösertifikaatti, minkä takia kentällä on nyt aloitettu entistä aktiivisempi ympäristötyö. Insinöörityön tavoitteena oli kartoittaa Han-Golf Oy:n ympäristövaikutuksia, sekä avustaa uuden GEO-ympäristöjärjestelmän käyttöönotossa. Kentän lähistöllä sijaitsevan Täktominlahden rehevöityminen on aiheuttanut Hangossa paljon keskustelua, ja golfkenttä on mainittu yhtenä mahdollisena ravinnevaluman aiheuttajana. Tästä syystä kentän vesien laatua haluttiin tutkia, jotta mahdolliseen ravinnevalumaan voidaan puuttua.
Työssä tutustuttiin golfkenttien yleisiin ympäristövaikutuksiin ja ympäristöjärjestelmiin. Lisäksi tutkittiin Täktominlahden tilannetta ja golfkentän viereen rakennetun kosteikon toimintaa. Golfkentän ympäristökartoitus tehtiin yhdessä Han-Golfin kenttämestarin Tauno Lahtisen kanssa. Kartoituksessa tutustuttiin laajasti kentän toimintaan ja sen ympäristövaikutuksiin. Toimintaa vertailtiin muihin Suomen golfkenttiin, ja kartoitettiin erilaisia kehittämismahdollisuuksia. Kartoituksen yhteydessä otettiin vesinäytteitä kentän lammista ja ohi kulkevasta valtaojasta. Vesinäytteistä analysoitiin pH, sähkönjohtokyky, happi-, nitraattityppi- ja fosforipitoisuudet.
Kartoituksessa huomattiin, että Han-Golf ottaa toiminnassaan ympäristönäkökohdan melko hyvin huomioon. Lannoitemäärät olivat huomattavasti alhaisemmat, kuin golfliiton suosituksissa, sekä veden ja sähkön kulutusta on pyritty vähentämään. Tärkeimmiksi tavoitteiksi sertifikaatin saavuttamiseksi nousi dokumentoinnin parantaminen, sekä luonto- ja maisemaselvityksen teettäminen. Vesianalyyseissä selvisi, että ravinnepitoisuudet olivat osassa näytteitä huolestuttavan korkeita. On suositeltavaa, että vesien laatua tutkitaan tarkemmin, jotta saadaan selville, johtuuko korkea ravinnepitoisuus yksinomaan lannoitteista. Veden laatua tulee jatkossa tarkkailla vuosittain.