Toimialakohtaiset tilikartat : Saruman Oy
Sävykoski, Tiina (2018)
Sävykoski, Tiina
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805127790
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana on Saruman Oy -niminen taloushallinnon yritys. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda toimeksiantajan ja sen asiakasyritysten tarpeiden ja toiveiden pohjalta toimialakohtaiset tilikartat toimeksiantajan käyttämään Fennoa-taloushallinto-ohjelmaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli sitä kautta auttaa toimeksiantajaa vastaamaan paremmin asiakasyritystensä tarpeisiin sekä tehostaa toimeksiantajan omaa yritystoimintaa. Tutkimuksen toimialoiksi valittiin suunnittelu- ja konsultointiala, rakennusala, kaupan ala ja tilitoimistot.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja lähestymistapana oli konstruktiivinen tutkimus. Tietoperustaa varten hankittiin teoreettista tietoa tilikartoista ja taloushallinnon digitalisaatiosta. Havainnoimalla kerättiin konkreettista tietoa Fennoassa olevista yritysten tilikartoista ja tileistä alkutilanteen kartoittamiseksi. Keskustelujen ja haastattelujen kautta hankittiin käytännöllistä ja kokemuksellista tietoa sekä toimeksiantajalta että yrityksiltä.
Teemahaastatteluissa ja keskusteluissa esitettyjen toiveiden pohjalta tutkimuksen kohteena oleville yrityksille luotiin sellaiset toimialakohtaiset tilikartat, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin toimeksiantajan ja ennen kaikkea yritysten omiin toiveisiin ja tarpeisiin. Tilikarttatoiveet toteutettiin yritysten käytössä olevia Liikekirjuri-tilikarttoja muokkaamalla. Ratkaisujen toimivuuden testaus ja arviointi toteutettiin yhden toimialan yrityksen osalta.
Tutkimuksessa ei juuri havaittu toimialakohtaisia eroja tilikartan tasepuolella eikä sille puolelle ollut varsinaisia muutostarpeita. Tuloslaskelman puolella suurimmat rakenteelliset toimialakohtaiset erot näkyivät rakennusalan projektiostotileissä ja suunnittelu- ja konsultointialan ja tilitoimiston atk-laite- ja ohjelmistokulutileissä. Tärkeimmät yritysten muutostarpeet liittyivät osto- ja myyntitilien erittelyyn sekä ostojen oikaisuerien käsittelemiseen. Yritykset toivoivat tilikartasta mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista ja kannattivat liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien tilien vähentämistä monilta osin. Monet yritysten esiin tuomista tarpeista ja toiveista olivat yhteisiä toimialasta riippumatta. Ja toisaalta, joissakin asioissa yrityksillä oli erilainen kanta asiaan samasta toimialasta huolimatta. Toimeksiantajan tavoitteena oli nopeuttaa ostolaskujen tiliöintiä ja toiveet liittyivät pääasiassa liiketoiminnan muiden kulujen ja rahoituskulujen keskittämiseen.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että yleisten toimialakohtaisten tilikarttojen luominen on haastavaa ja että toimeksiantajan toimintaa voidaan tehostaa lisäämällä Fennoan automatisointimahdollisuuksien käyttöä. Tärkeimmäksi kehitysehdotukseksi todettiinkin Fennoan automatisointimahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen sekä niiden aktiivinen seuraaminen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja lähestymistapana oli konstruktiivinen tutkimus. Tietoperustaa varten hankittiin teoreettista tietoa tilikartoista ja taloushallinnon digitalisaatiosta. Havainnoimalla kerättiin konkreettista tietoa Fennoassa olevista yritysten tilikartoista ja tileistä alkutilanteen kartoittamiseksi. Keskustelujen ja haastattelujen kautta hankittiin käytännöllistä ja kokemuksellista tietoa sekä toimeksiantajalta että yrityksiltä.
Teemahaastatteluissa ja keskusteluissa esitettyjen toiveiden pohjalta tutkimuksen kohteena oleville yrityksille luotiin sellaiset toimialakohtaiset tilikartat, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin toimeksiantajan ja ennen kaikkea yritysten omiin toiveisiin ja tarpeisiin. Tilikarttatoiveet toteutettiin yritysten käytössä olevia Liikekirjuri-tilikarttoja muokkaamalla. Ratkaisujen toimivuuden testaus ja arviointi toteutettiin yhden toimialan yrityksen osalta.
Tutkimuksessa ei juuri havaittu toimialakohtaisia eroja tilikartan tasepuolella eikä sille puolelle ollut varsinaisia muutostarpeita. Tuloslaskelman puolella suurimmat rakenteelliset toimialakohtaiset erot näkyivät rakennusalan projektiostotileissä ja suunnittelu- ja konsultointialan ja tilitoimiston atk-laite- ja ohjelmistokulutileissä. Tärkeimmät yritysten muutostarpeet liittyivät osto- ja myyntitilien erittelyyn sekä ostojen oikaisuerien käsittelemiseen. Yritykset toivoivat tilikartasta mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista ja kannattivat liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien tilien vähentämistä monilta osin. Monet yritysten esiin tuomista tarpeista ja toiveista olivat yhteisiä toimialasta riippumatta. Ja toisaalta, joissakin asioissa yrityksillä oli erilainen kanta asiaan samasta toimialasta huolimatta. Toimeksiantajan tavoitteena oli nopeuttaa ostolaskujen tiliöintiä ja toiveet liittyivät pääasiassa liiketoiminnan muiden kulujen ja rahoituskulujen keskittämiseen.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että yleisten toimialakohtaisten tilikarttojen luominen on haastavaa ja että toimeksiantajan toimintaa voidaan tehostaa lisäämällä Fennoan automatisointimahdollisuuksien käyttöä. Tärkeimmäksi kehitysehdotukseksi todettiinkin Fennoan automatisointimahdollisuuksien entistä parempi hyödyntäminen sekä niiden aktiivinen seuraaminen.