Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuus perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa
Juka, Pasi (2018)
Juka, Pasi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147922
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuutta perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää ja vahvistaa syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuutta perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa. Opinnäytetyö on osa Motiivi-hanketta.
Aineistonhaku tuotti PubMed, Cinahl ja Psycinfo -tietokannoista yhteensä 323 hakutulosta, joista varsinaiseksi tutkimusaineistoksi valikoitu 6 artikkelia. Kaikki artikkelit ovat kansainvälisiä tutkimusartikkeleita, ja aineisto koostuu hoitotieteellisten artikkelien lisäksi sosiaali- ja psykologiatieteen tutkimusartikkeleista. Aineisto analysoitiin hyödyntäen deduktiivisen sisällönanalyysin menetelmiä, ja esille nousseita tuloksia testattiin jo olemassa olevaan osallisuuden malliin. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin.
Osallisuuden malli muodostuu osista belonging, having ja acting. Belonging-osioon liittyvät tulokset sisältävät tekijöitä hoidon sosiaalisista ja asenteellisista esteistä, nuoren ja ammattilaisen välisestä hoitosuhteesta ja vuorovaikutuksesta, perheen merkityksestä hoitoon, sekä vertaistuen merkityksestä. Having-osioon liittyvät tulokset koskevat käytettyjä hoitointerventioita ja -menetelmiä, palvelujärjestelmää tai hoidon jatkuvuutta, yhteiskunnan ja organisaatioiden rakenteita ja taloudellista tukea, sekä yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen ominaisuuksia ja taitoja. Acting-osioon liittyvät tulokset koostuvat nuoren tiedonsaannin tarpeesta, nuorten halusta osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa omaan hoitoonsa, nuoren oman käyttäytymisen ja asenteen merkityksestä hoitoon sitoutumiseen, tavoitteiden asettamisesta ja kotitehtävien teosta, nuorten tarpeesta kokea omaa pätevyyttä ja vapautta tuomitsevuudesta, sekä osallisuuden toteutumisen yhteydestä hoidon jatkuvuuteen.
Aiheesta löytyi vähän hoitotieteellistä tutkimusta, mikä itsessään luo tarpeen juuri tämän aiheen tutkimukselle. Mielenterveyteen, nuoriin ja syrjäytymiseen liittyvät kysymykset ovat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita nyt ja tulevaisuudessa, huomioiden myös Suomen hyvinvointiyhteiskunnan murros. Terveydenhuoltojärjestelmä ja yksittäinen terveydenhuollon ammattilainen voivat tämän työn tulosten valossa olla yhtenä toimijana muiden joukossa ehkäisemässä nuorten syrjäytymistä ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle jäämistä, ja olla edistämässä nuorten osallisuutta perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin.
Aineistonhaku tuotti PubMed, Cinahl ja Psycinfo -tietokannoista yhteensä 323 hakutulosta, joista varsinaiseksi tutkimusaineistoksi valikoitu 6 artikkelia. Kaikki artikkelit ovat kansainvälisiä tutkimusartikkeleita, ja aineisto koostuu hoitotieteellisten artikkelien lisäksi sosiaali- ja psykologiatieteen tutkimusartikkeleista. Aineisto analysoitiin hyödyntäen deduktiivisen sisällönanalyysin menetelmiä, ja esille nousseita tuloksia testattiin jo olemassa olevaan osallisuuden malliin. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin.
Osallisuuden malli muodostuu osista belonging, having ja acting. Belonging-osioon liittyvät tulokset sisältävät tekijöitä hoidon sosiaalisista ja asenteellisista esteistä, nuoren ja ammattilaisen välisestä hoitosuhteesta ja vuorovaikutuksesta, perheen merkityksestä hoitoon, sekä vertaistuen merkityksestä. Having-osioon liittyvät tulokset koskevat käytettyjä hoitointerventioita ja -menetelmiä, palvelujärjestelmää tai hoidon jatkuvuutta, yhteiskunnan ja organisaatioiden rakenteita ja taloudellista tukea, sekä yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen ominaisuuksia ja taitoja. Acting-osioon liittyvät tulokset koostuvat nuoren tiedonsaannin tarpeesta, nuorten halusta osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa omaan hoitoonsa, nuoren oman käyttäytymisen ja asenteen merkityksestä hoitoon sitoutumiseen, tavoitteiden asettamisesta ja kotitehtävien teosta, nuorten tarpeesta kokea omaa pätevyyttä ja vapautta tuomitsevuudesta, sekä osallisuuden toteutumisen yhteydestä hoidon jatkuvuuteen.
Aiheesta löytyi vähän hoitotieteellistä tutkimusta, mikä itsessään luo tarpeen juuri tämän aiheen tutkimukselle. Mielenterveyteen, nuoriin ja syrjäytymiseen liittyvät kysymykset ovat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita nyt ja tulevaisuudessa, huomioiden myös Suomen hyvinvointiyhteiskunnan murros. Terveydenhuoltojärjestelmä ja yksittäinen terveydenhuollon ammattilainen voivat tämän työn tulosten valossa olla yhtenä toimijana muiden joukossa ehkäisemässä nuorten syrjäytymistä ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle jäämistä, ja olla edistämässä nuorten osallisuutta perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin.