Hyvä ja laadukas työohje
Kemppainen, Risto (2018)
Kemppainen, Risto
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158164
Tiivistelmä
Insinöörityön tilaaja on ABB Oy Drives -yksikön ICD-tuotteiden tilauskohtainen OBE-suunnitteluyksikkö. Työn lähtökohtana on tarve kehittää tilauskohtaisen suunnittelun ohjeistusta.
Insinöörityön päätavoitteena on kehittää ABB Oy Drivesin tilauskohtaisen suunnittelun ohjeistusta laadun varmistamiseksi. Merkityksellistä on tarkastella sitä, millä tavalla erilaiset standardit ja vaatimukset ohjaavat työtä ja sen ohjeistusta. Tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä työohje sekä organisaation laadunhallinnan että työntekijän käyttäjäkokemuksen näkökulmasta.
Insinöörityön kehittämisprosessi on toteutettu tutkivalla ja kehittävällä työotteella. Tämä kehittämisote on perusteltu, koska keskiössä on ongelma, jonka ratkaisemiseksi on olennaista jakaa asiantuntijuutta käyttäjien kesken. Työn ohjeistamisen kehittäminen on kokonaisuutena laaja ja insinöörityö on rajattu osa kokonaisuutta.
Insinöörityön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan laatuun vaikuttavia direktiivejä ja standardeja sekä selvitetään työn ohjeistamista laatutekijänä. Kokemustieto on kerätty kollegiaalisilla keskusteluilla ja kyselylomakkeella. Aineisto on käsitelty teemoittelemalla ja analysoitu poimimalla merkitykselliset viestit. Kysely tehtiin kymmenelle henkilölle, jotka kaikki työskentelevät ABB Oy Drivesin tilauskohtaisessa suunnitteluyksikössä.
Insinöörityön tulokset osoittavat, että käyttäjien näkemyksissä hyvästä työohjeesta korostuvat sekä työohjeen muodollinen että sisällöllinen käytettävyys. Laatu ilmeni tuloksissa hajanaisina mainintoina. Tuloksista voidaankin tehdä johtopäätöksiä siitä, millainen olisi konkreettisesti hyvä ja laadukas työohje. Pääjohtopäätös on, että tilauskohtaisen suunnittelun ohjeistuksessa pitäisi tämän insinöörityön tulosten analysoinnin pohjalta panostaa enemmän käyttäjien laatuajattelun lisäämiseen. Johtopäätöksen tueksi insinöörityössä esitetään ratkaisuksi hierarkkisen dokumentaatiomallin selkeyttämistä sekä prosessiajattelua. Tähän kytkeytyy kiinteästi myös laatua ohjaavien tekijöiden entistä vahvempi näkyvyys työn ohjeistuksessa.
Insinöörityön päätavoitteena on kehittää ABB Oy Drivesin tilauskohtaisen suunnittelun ohjeistusta laadun varmistamiseksi. Merkityksellistä on tarkastella sitä, millä tavalla erilaiset standardit ja vaatimukset ohjaavat työtä ja sen ohjeistusta. Tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä työohje sekä organisaation laadunhallinnan että työntekijän käyttäjäkokemuksen näkökulmasta.
Insinöörityön kehittämisprosessi on toteutettu tutkivalla ja kehittävällä työotteella. Tämä kehittämisote on perusteltu, koska keskiössä on ongelma, jonka ratkaisemiseksi on olennaista jakaa asiantuntijuutta käyttäjien kesken. Työn ohjeistamisen kehittäminen on kokonaisuutena laaja ja insinöörityö on rajattu osa kokonaisuutta.
Insinöörityön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan laatuun vaikuttavia direktiivejä ja standardeja sekä selvitetään työn ohjeistamista laatutekijänä. Kokemustieto on kerätty kollegiaalisilla keskusteluilla ja kyselylomakkeella. Aineisto on käsitelty teemoittelemalla ja analysoitu poimimalla merkitykselliset viestit. Kysely tehtiin kymmenelle henkilölle, jotka kaikki työskentelevät ABB Oy Drivesin tilauskohtaisessa suunnitteluyksikössä.
Insinöörityön tulokset osoittavat, että käyttäjien näkemyksissä hyvästä työohjeesta korostuvat sekä työohjeen muodollinen että sisällöllinen käytettävyys. Laatu ilmeni tuloksissa hajanaisina mainintoina. Tuloksista voidaankin tehdä johtopäätöksiä siitä, millainen olisi konkreettisesti hyvä ja laadukas työohje. Pääjohtopäätös on, että tilauskohtaisen suunnittelun ohjeistuksessa pitäisi tämän insinöörityön tulosten analysoinnin pohjalta panostaa enemmän käyttäjien laatuajattelun lisäämiseen. Johtopäätöksen tueksi insinöörityössä esitetään ratkaisuksi hierarkkisen dokumentaatiomallin selkeyttämistä sekä prosessiajattelua. Tähän kytkeytyy kiinteästi myös laatua ohjaavien tekijöiden entistä vahvempi näkyvyys työn ohjeistuksessa.