Turun puukotusiskun roolit : Analyysi Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien uutisoinnista
Lakso, Oona (2018)
Lakso, Oona
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158197
Tiivistelmä
Tarkastelin tässä opinnäytetyössä Turussa 18.8.2017 tapahtuneen puukotusiskun uutisointia Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomissa. Tavoitteena oli selvittää, ketkä lehdissä pääsivät ääneen ja millä tavalla. Tutkin uutisia käyttäen kehysanalyysin keinoja. Otin tarkasteluun sanomalehtien artikkelit iskusta kahden viikon ajalta.
Turun puukottajaa syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhien yrityksistä. Isku oli ensimmäinen jihadistinen terroriteko Suomessa. Halusin ottaa selvää, miten suomalainen media pärjäsi tämän uuden tilanteen edessä.
Helsingin Sanomat valikoitui aineistoon, koska se on Suomen luetuin sanomalehti. Turun Sanomat valitsin siksi, että isku tapahtui lehden vaikutuspiirissä ja halusin nähdä, miten tapahtumien läheisyys näkyi lehden uutisoinnissa verrattuna Helsingin Sanomiin. Valitsin sanomalehdet online-julkaisujen sijaan, sillä uskon että sanomalehtien hitaammassa tahdissa esille noussee monipuolisempia puheenvuoroja.
Terrorismin ja median suhde on hankala, ja viime vuosina Euroopassa päätään nostanut Isis-äärijärjestön inspiroima terrorismin uusi aalto entistä tiheämmin tapahtuvine iskuineen on pakottanut myös median tarkastelemaan ja uudistamaan toimintatapojaan terrorismin suhteen. Ei ole yhdentekevää, miten iskuista uutisoidaan.
Käytin tutkielman tietoperustana tutkimuksia terrorismin, joukkoammuskelujen ja muiden tragedioiden käsittelystä mediassa, sekä UNESCO:n laatimaa ohjeistusta terrori-iskujen uutisoinnista journalisteille. Lisäksi täydensin tietoperustaani Kristiina Koivusen Suomen nuoret jihadistit ja Juha-Antero Puistolan ja Janne Herralan Terrorismi Euroopassa -teoksilla.
Aineiston puheenvuoroissa vallitsi rohkaiseva sävy. Iskusta oltiin järkyttyneitä ja se tuomittiin, mutta samalla vakuuteltiin, että Suomessa on edelleen turvallista elää sekä ylistettiin ihmisten ja viranomaisten reaktioita iskuun. Negatiivisempia puheenvuoroja esiintyi myös, mutta melko harvoin. Viralliset lähteet, kuten päättäjät ja asiantuntijat, saivat runsaasti tilaa lehdissä. Puukottaja taas ei saanut paljon palstatilaa, vaikka hänet mainittiin uutisissa koko kahden viikon ajan. Uhrit jäivät nimettömiksi, lukuun ottamatta kahta haavoittunutta, jotka esitettiin sankarin roolissa.
Turun puukottajaa syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhien yrityksistä. Isku oli ensimmäinen jihadistinen terroriteko Suomessa. Halusin ottaa selvää, miten suomalainen media pärjäsi tämän uuden tilanteen edessä.
Helsingin Sanomat valikoitui aineistoon, koska se on Suomen luetuin sanomalehti. Turun Sanomat valitsin siksi, että isku tapahtui lehden vaikutuspiirissä ja halusin nähdä, miten tapahtumien läheisyys näkyi lehden uutisoinnissa verrattuna Helsingin Sanomiin. Valitsin sanomalehdet online-julkaisujen sijaan, sillä uskon että sanomalehtien hitaammassa tahdissa esille noussee monipuolisempia puheenvuoroja.
Terrorismin ja median suhde on hankala, ja viime vuosina Euroopassa päätään nostanut Isis-äärijärjestön inspiroima terrorismin uusi aalto entistä tiheämmin tapahtuvine iskuineen on pakottanut myös median tarkastelemaan ja uudistamaan toimintatapojaan terrorismin suhteen. Ei ole yhdentekevää, miten iskuista uutisoidaan.
Käytin tutkielman tietoperustana tutkimuksia terrorismin, joukkoammuskelujen ja muiden tragedioiden käsittelystä mediassa, sekä UNESCO:n laatimaa ohjeistusta terrori-iskujen uutisoinnista journalisteille. Lisäksi täydensin tietoperustaani Kristiina Koivusen Suomen nuoret jihadistit ja Juha-Antero Puistolan ja Janne Herralan Terrorismi Euroopassa -teoksilla.
Aineiston puheenvuoroissa vallitsi rohkaiseva sävy. Iskusta oltiin järkyttyneitä ja se tuomittiin, mutta samalla vakuuteltiin, että Suomessa on edelleen turvallista elää sekä ylistettiin ihmisten ja viranomaisten reaktioita iskuun. Negatiivisempia puheenvuoroja esiintyi myös, mutta melko harvoin. Viralliset lähteet, kuten päättäjät ja asiantuntijat, saivat runsaasti tilaa lehdissä. Puukottaja taas ei saanut paljon palstatilaa, vaikka hänet mainittiin uutisissa koko kahden viikon ajan. Uhrit jäivät nimettömiksi, lukuun ottamatta kahta haavoittunutta, jotka esitettiin sankarin roolissa.
