Hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista ja sitä edistävistä tekijöistä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista ja sen edistämiseen liittyvistä tekijöistä sekä selvittää miten heidän mielestään työhyvinvointia voitaisiin parantaa. Kyselytutkimuksena tehty opinnäytetyö tehtiin yhdessä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kanssa ja se kohdennettiin sen erään tulosyksikön hoitajille.

Tutkimuskysymykset ovat muodostettu teoreettisen viitekehyksen sekä organisaatiossa aiemmin tehdyn työhyvinvointikyselyn ja siitä saatujen tulosten pohjalta. Tutkimusaineiston keruuseen käytimme laatimaamme kyselylomaketta, jossa oli strukturoituja määrällisen tutkimusmenetelmän kysymyksiä kuvailevan tiedon saamiseksi sekä avoimia laadullisen menetelmän kysymyksiä kokemusperäisen tiedon saamiseksi. Aineisto kerättiin Web-kyselynä Webropol-työkalua apuna käyttäen. Opinnäytetyömme oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen sekä kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä sekä strukturoidusti numeroina esitettyinä, jotka tulkittiin ja selittiin sanallisesti. Lopuksi laadullisen ja määrällisen kyselyn tulokset yhdistettiin metodista triangulaatiota käyttämällä.

Tutkimuksen tulosten mukaan monet työhön ja työyhteisöön liittyvät tekijät vaikuttivat hoitajien työhyvinvointiin. Työhyvinvointia edesauttavaksi tekijäksi nousi riittävä henkilökuntamäärä suhteessa potilasaineistoon. Tällä sekä tasapuolisella työnjaolla, työn hyvällä organisoinnilla ja hyvällä eettisellä johtamisella oli työkuormitusta vähentävä vaikutus. Tulosten mukaan osastojen välinen yhteistyö ja hoitajien osaaminen haluttiin hyödyntää ammatillisuutta vahvistavaksi voimavaraksi. Ammattitaitoa haluttiin täydentää myös erilaisilla koulutuksilla. Työvuorosuunnitelulla, työajalla ja omilla vaikutusmahdollisuuksilla työhön koettiin olevan merkitystä työhyvinvointiin. Terveelliset elämäntavat, vapaa-ajan harrastukset ja liikunta tukivat omaa hyvinvointia. Omalla hyvinvoinnilla, perheellä ja ihmissuhteilla oli merkitystä koettuun työhyvinvointiin. Näiden lisäksi jokainen työntekijä vaikuttaa omalla persoonallaan työyhteisöön. Kyselyyn vastanneet arvioivat oman työhyvinvoinnin ja hyvinvoinnin olevan melko hyvä tai hyvä. Kukaan vastaajista ei kokenut niitä huonoksi.

Tutkimuksesta saadut tiedot avartavat näkemyksiä hoitajien työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin parantamista suunniteltaessa.

The aim of the thesis was to describe how nurses experience work wellbeing, what factors affect their work wellbeing and how their work wellbeing could be improved. This study was conducted as a survey in cooperation with the Joint Municipal Authority of Wellbeing in Raahe District. The survey was targeted at the nurses in one of its business units.

Survey questions are formed using the theoretical framework and by utilizing the results of the wellbeing survey previously conducted in the organization. Survey material was collected using a questionnaire, which included structured quantitative research method questions in order to obtain descriptive information. In addition, the survey included open, qualitative research method questions in order to obtain empirical material. The material was collected as an online survey using the Webropol tool. Our thesis was both a qualitative and a quantitative research, which was analyzed by the content-based content analysis as well as presented as structured numbers, which were then interpreted and explained in words. Finally, the results of the qualitative and quantitative research questions were combined using the methodological triangulation.

According to the results of the study, several factors in work and in work community affect the wellbeing of the nurses. One of the factors that seemed to improve the work wellbeing was the sufficient amount of staff in relation to the patients. Furthermore, even distribution of work, good organization of work, as well as good, ethical management, decreased the workload of the nurses. According to the results, there was a willingness to utilize the cooperation between the wards and skills of the nurses as a resource to strengthen the professionalism of the nurses. In addition, different education possibilities were seen as a way to improve the professionalism. Similarly, shift planning, working hours and the opportunity to influence one’s own work, had effects on the work wellbeing. Healthy lifestyle, hobbies and exercising supported nurses’ wellbeing. Wellbeing, family and relationships influenced the perceived wellbeing. In addition, each employee affects the work community with his or her personality. Participants of the survey estimated their own work wellbeing and wellbeing being either fair or good. None of the participants estimated them to be poor.

The results of the study widen the perceptions of the work wellbeing of the nurses and the factors affecting the wellbeing. The results can be utilized in planning the improvements of the work wellbeing of nurses.