Leikkuujätteen vähentäminen : Case: Arela Oy
Nissi, Pauliina (2018)
Nissi, Pauliina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168391
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee leikkuusuunnitelmassa syntyvää leikkuujätettä ja keinoja sen vähentämiseksi. Työ lähti liikkeelle yhteistyöyritys Arela Oy:n kiinnostuksesta leikkuujätettä kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka pohjalta voidaan toimia leikkuujätteen vähentämiseksi. Tutkimuksella tavoiteltiin pitkälti yleistettävyyttä, jotta siitä voivat hyötyä muutkin alan yritykset. Päätutkimuskysymykseksi asetettiin ”Millaisilla keinoilla leikkuusuunnitelmassa syntyvää leikkuujätettä voidaan vähentää?”.
Työ suoritettiin laadullisen tutkimuksen keinoilla. Näkökulmasta muodostui ohjaava, sillä työllä tavoiteltiin toiminnan parantamista pelkän toteamisen sijaan. Teoreettinen viitekehys muodostettiin kahden teeman ympärille. Tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi työssä luotiin kattava kuvaus tekstiilijätteestä ja erityisesti leikkuujätteen syntymisestä sekä leikkuusuunnitelman laatimisesta. Työssä tarkasteltiin leikkuujätteen vähentämisen motiiveja ja pohdittiin myös muiden jätteenhallinnan vaihtoehtojen kannattavuutta. Teoriaosa koostettiin alan kirjallisuudesta, artikkeleista sekä tutkimuksista ja selvityksistä. Täydentämään teoriaosaa ja tuomaan ajantasaista tietoa suoritettiin asiantuntijahaastatteluja. Niiden tarkoituksena oli saada alan yritysten edustajilta tietoa ja mielipiteitä leikkuujätteestä ja sen vähentämisestä sekä leikkuusuunnitelman laatimisesta.
Tulosten perusteella voitiin ensinnäkin todeta, että leikkuujätteen vähentäminen kannattaa: materiaalien osuus yrityksen liikevaihdosta on merkittävä, ja vähentämällä jätteeksi päätyvän materiaalin osuutta voidaan saada aikaan sekä ympäristöllisiä että taloudellisia hyötyjä. Vähentäminen todettiin jätteenhallinnan keinoista tehokkaimmaksi ja yleensä kannattavimmaksi. Leikkuujäte ei ollut haastatelluissa yrityksissä keskimäärin kovin tärkeänä pidetty aihe, ja siihen oli kiinnitetty varsin vähän huomiota. Tutkimuksessa löydettiin erilaisia tapoja vähentää leikkuujätettä. Haastatteluista nousi esille useita käyttökelpoisia keinoja leikkuujätteen vähentämiseen muun muassa kaavoituksen keinoin. Tutkimus osoitti, että merkittäviin muutoksiin vaaditaan kuitenkin enemmän resursseja. Lähemmällä yhteistyöllä niin yrityksen sisällä kuin alihankkijoidenkin kesken voidaan edistää leikkuujätteen vähentämistä. Ottamalla oppia nollajätemetodin menetelmistä eli ottamalla kaavoituksen ja materiaalin osaksi tuotteen suunnitteluprosessia jo aikaisessa vaiheessa, voitaisiin kenties saada aikaan parhaimmat tulokset. Mikäli vähentäminen ei onnistu, leikkuujätteen hyödyntämiseksi löydettiin monia erilaisia ratkaisuja.
Työ suoritettiin laadullisen tutkimuksen keinoilla. Näkökulmasta muodostui ohjaava, sillä työllä tavoiteltiin toiminnan parantamista pelkän toteamisen sijaan. Teoreettinen viitekehys muodostettiin kahden teeman ympärille. Tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi työssä luotiin kattava kuvaus tekstiilijätteestä ja erityisesti leikkuujätteen syntymisestä sekä leikkuusuunnitelman laatimisesta. Työssä tarkasteltiin leikkuujätteen vähentämisen motiiveja ja pohdittiin myös muiden jätteenhallinnan vaihtoehtojen kannattavuutta. Teoriaosa koostettiin alan kirjallisuudesta, artikkeleista sekä tutkimuksista ja selvityksistä. Täydentämään teoriaosaa ja tuomaan ajantasaista tietoa suoritettiin asiantuntijahaastatteluja. Niiden tarkoituksena oli saada alan yritysten edustajilta tietoa ja mielipiteitä leikkuujätteestä ja sen vähentämisestä sekä leikkuusuunnitelman laatimisesta.
Tulosten perusteella voitiin ensinnäkin todeta, että leikkuujätteen vähentäminen kannattaa: materiaalien osuus yrityksen liikevaihdosta on merkittävä, ja vähentämällä jätteeksi päätyvän materiaalin osuutta voidaan saada aikaan sekä ympäristöllisiä että taloudellisia hyötyjä. Vähentäminen todettiin jätteenhallinnan keinoista tehokkaimmaksi ja yleensä kannattavimmaksi. Leikkuujäte ei ollut haastatelluissa yrityksissä keskimäärin kovin tärkeänä pidetty aihe, ja siihen oli kiinnitetty varsin vähän huomiota. Tutkimuksessa löydettiin erilaisia tapoja vähentää leikkuujätettä. Haastatteluista nousi esille useita käyttökelpoisia keinoja leikkuujätteen vähentämiseen muun muassa kaavoituksen keinoin. Tutkimus osoitti, että merkittäviin muutoksiin vaaditaan kuitenkin enemmän resursseja. Lähemmällä yhteistyöllä niin yrityksen sisällä kuin alihankkijoidenkin kesken voidaan edistää leikkuujätteen vähentämistä. Ottamalla oppia nollajätemetodin menetelmistä eli ottamalla kaavoituksen ja materiaalin osaksi tuotteen suunnitteluprosessia jo aikaisessa vaiheessa, voitaisiin kenties saada aikaan parhaimmat tulokset. Mikäli vähentäminen ei onnistu, leikkuujätteen hyödyntämiseksi löydettiin monia erilaisia ratkaisuja.