Kivun viitoittamalla tiellä : kätilön antama ohjaus synnytyksen lääkkeellisestä kivunlievityksestä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa kätilön antamasta ohjauksesta synnytyksen lääkkeellisestä kivunlievityksestä hänen itsensä kuvaamana. Tarkoituksena oli myös kuvailla, miten kätilöt kokevat ammatillisen kehittymisen olevan yhteydessä heidän antamaansa ohjaukseen lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä. Opinnäytetyö on osa Metropolia ammattikorkeakoulun Hyvä syntymä - projektia. Tutkimuksemme lähetymistapa oli laadullinen, koska tarkoituksena oli kuvailla kätilöiden kokemuksia utkittavasta ilmiöstä. Tutkimusaineisto kerättiin synnytyssalissa työskenteleviltä kätilöiltä (n=5) teemahaastatteluna eräässä etelä-suomalaisessa synnytyssairaalassa. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällön analyysiä. Tutkimustulosten perusteella kätilöt kuvailevat antamaansa ohjausta synnytyksen lääkkeellisestä kivunlievityksestä hyvin moniulotteisesti. Synnyttäjän ohjaaminen lääkkeellisessä kivunlievityksessä on aina tavoitteellista. Kätilöt kuvailevat pyrkivänsä ohjauksessa yhteistyöhön synnyttäjän kanssa. Ohjaus on pääasiassa tiedonantamista, jossa erilaiset synnyttäjän taustatekijät sekä erilaiset ohjauksen apukeinot otetaan huomioon. Haasteita ohjaukseen tuovat erilaiset ristiriitatilanteet, joita saattaa syntyä synnyttäjän esittäessä toiveita, jotka eivät synnytyksen vaiheen kannalta ole suotuisia. Ammatilliseen kehittymiseen kätilöt kuvailivat vaikuttavan suuresti mallioppimisen sekä työkokemuksen kartumisen mukanaan tuoman varmuuden. Vaihtelevalla synnytyskulttuurilla koettiin olevan oma osansa ammatillisessa kehittymisessä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää käytännön työelämän kehittämisessä. Tutkimuksemme johtopäätöksinä voidaan ajatella synnyttäjän ohjauksen olevan hyvin moniulotteista ja välillä haastavaakin toimintaa, jossa kollegoiden tuki ja mielipiteet näyttelevät isoa osaa synnyttäjää hoitavan kätilön antamassa ohjauksessa.

The objective of our study was to gather information on what kind of patient guidance midwives gave on pain management during labour. Likewise the aim was to describe how midwives' professional development was connected to the patient guidance on medical painkilling methods. In our study, we focused on the midwives' point of view. Our study was part of the good Birth -project by Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Finland. The aim was to produce information which may be utiliged in the development of practices. Our study aimed to describe midwives' experiences of the phenomenon under study. The approach of the study was qualitative. The data was collected by theme interviews from midwives (n=5) who worked in the delivery room in one of the maternity hospitals in southern Finland. The data was analysed by the methods of qualitative content analysis. The results showed that the patient guidance on medical pain management in labour was always targetoriented, and it was based on the parturient's needs, wishes and safety. According to the midwives, they cooperated with the parturient which meant making decisions together through discussion. Information given by the midwives on medical methods focused on practical issues such as preliminary preparations requisited. In overall, patient guidance was an interaction process in which attendance and emotional support for example, were included as the means of patient guidance. Midwives aimed at patientcentredness in guidance, taking into account various factors associated with the parturient such as the fear of childbirth and parity. Challenges for patient guidance were conflict situations that arose from the parturient's expectations that were not favourable for that stage of the labour. The midwives described their professional development was greatly influenced by observing more experienced colleagues, and work experience gave them confidence. The current Finnish childbirth culture was perceived as a distinct segment of their professional development. This may indicate that the current form of antenatal classes requires more development to meet the needs of the pregnant women. It is important to increase collaboration between maternity hospitals and prenatal clinics. This may guarantee that patient guidance given to parturients would be as multiprofessional and coherent as possible. The results may also indicate that the intergration of evidence based information into practice must be developed at the organisational level.