Omahoitajuuden kehittyminen ja sen tarpeet oikeuspsykiatrisessa hoitotyössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia omahoitajuuden kehittämistä ja sen tarpeita oikeuspsykiatrisessa hoitotyössä Vanhan Vaasan sairaalan osastolla A1. Tutkimuksella pyrittiin saamaan selville omahoitajina toimineiden hoitotyön ammattihenkilöiden kokemuksia liittyen omahoitajuuteen ja miten sitä tulisi kehittää jatkossa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa osaston omahoitajille toimitettiin avoimia kysymyksiä sisältävä haastattelulomake. Lomakkeella esitetyt kysymykset käsittelivät omahoitajuuden toteutusta osastolla A1 tällä hetkellä sekä sitä, miten voitaisiin mahdollistaa omahoitajatoiminnan kehitys kyseisen osaston puitteissa. Vastaukset analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkimuksesta selvisi, että omahoitajuuden toteutus osastolla oli jo pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Vastaajat toivat esiin, että osaston työyhteisö ja moniammatillinen yhteistyö tukivat omahoitajuuden onnistunutta toteutusta. Myös koulutuksia oli järjestetty tukemaan osaamista omahoitajana. Omahoitajat kokivat erityisen tärkeänä hyvät kommunikaatiosuhteet sekä työntekijöiden että potilaiden ja henkilökunnan välillä. Myös hyvän hoitosuhteen luominen koettiin merkittäväksi. Omahoitajuuden toteutusta haittaaviksi tekijöiksi vastaajat mainitsivat työn kuor-mittavuuden, ongelmat vuorovaikutuksessa sekä potilaiden oikeuksien lisääntymisen. Tulevaisuudessa omahoitajat halusivat kehittää toimintaansa lisäämällä koulutuksia ja huolehtimalla, että työmäärä jakautuu tasaisemmin.

The purpose of this bachelor´s thesis was to study the development of primary nursing and its needs in the forensic psychiatric care at ward A1 in Vanha Vaasa hospital. The aim of the research was to find out the experiences of nurses who work as primary nurses in relation to primary nursing and how to develop it in the future.

The thesis was carried out as a qualitative study. The primary nurses in the ward were given an interview questionnaire with open-ended questions. The questions on the questionnaire discussed the implementation of primary nursing at ward A1 at the moment and how to enable the development of primary nursing within that ward. The responses were analyzed using inductive content analysis.

It was clear from the study that the implementation of primary nursing in the ward was, as a rule, already at a good level. The respondents told that the ward’s work community and multi-professional co-operation supported the successful imple-mentation of primary nursing. Training was also arranged to support know-how as a primary nurse. The nurses felt that good communication between the employees as well as between the patients and the staff is crucial. Creating a good care rela-tionship was also considered significant. The nurses mentioned the workload, the problems of interaction, and the increase in the legal rights of patients affected neg-atively the implementation of primary nursing. In the future, primary nurses wanted to develop primary nursing by adding more training and the appropriate allocation of workload.