Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Verimaljojen vertailu streptokokkien tunnistuksessa ja tunnistusta helpottavien tekijöiden hyödyllisyys

Aydar, Yasmin; Holmström, Minna (2010)

 
Avaa tiedosto
valmisoparipdf2.pdf (4.350Mt)
Lataukset: 


Aydar, Yasmin
Holmström, Minna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons License
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179626
Tiivistelmä
Nieluinfektion aiheuttaa yleensä streptokokki, joka näkyy nieluviljelymaljoilla betahemolyyttisinä
pesäkkeinä. Yleisin näistä on A-ryhmän streptokokki. Nielun normaaliflooran bakteerit voivat myös
aiheuttaa betahemolyysiä ja vaikeuttaa näin streptokokin tunnistusta verimaljalta. Myös alfahemolyysi
voi häiritä betahemolyyttisten pesäkkeiden löytämistä puhtaana.
Työ tehtiin HUSLABin kliinisen mikrobiologian bakteriologian osastolle. Työssä vertailtiin kolmen eri
valmistajan nieluviljelymaljoja streptokokin aiheuttaman betahemolyysin tunnistuksessa.
Geelikuljetusputkissa olevista nieluviljelynäytteistä tehtiin suspensio, jota viljeltiin pumpulitikulla
viidelle eri merkkiselle lampaanverimaljalle. Näytteitä oli 107. Samalla tutkittiin nieluviljelymaljoihin
tehtävien pistojen ja sille laitettavan peitinlasin hyödyllisyyttä betahemolyysin tunnistuksessa
lisäämällä ne jokaiselle maljalle. Tutkittavia maljoja viljeltiin 535, joista jokainen arvioitiin
silmämääräisesti. Arvioinnissa otettiin huomioon betahemolyysi, nielun normaalifloora, hemolyysin
kirkkaus sekä pistojen ja peitinlasin hemolyyttisyys.
Työn perusteella voitiin todeta, etteivät peitinlasit ja pistot yleensä auta betahemolyysin tunnistuksessa.
Peitinlasia on muutenkin vaikea käyttää, joten siitä on oikeastaan enemmän haittaa kuin hyötyä.
Maljojen vertailusta selvisi, että Ssa-malja soveltui huonoimmin streptokokin aiheuttaman
betahemolyysin tunnistukseen. Muut maljat olivat keskenään tasavertaisempia, kuitenkin niin, että Tsamaljalla
kasvoi eniten tunnistusta häiritsevää muuta bakteerikasvustoa. HUSLABin oma malja toimi
parhaiten. Tosin ero kolmeen muuhun ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Työssä kartoitettiin myös basitrasiinkiekon käytön yleisyyttä pääkaupunkiseudulla haastattelemalla
kolmea laboratoriota, joihin tulee nielunäytteitä. Basitrasiinikiekon käytön kartoituksessa selvisi, että
suurin osa pääkaupunkiseudun laboratorioista käyttää basitrasiinikiekkoa nieluviljelymaljoissa.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste