Aliurakoiden tarjouspyyntö- ja sopimusvaiheen kehittäminen
Teppo, Santtu (2018)
Teppo, Santtu
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188873
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188873
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena oli selvittää aliurakkasopimusprosessin (tarjouspyyntö-, urakkaneuvottelu- ja sopimuksentekovaiheet) ongelmia ja niiden alkulähteitä sekä löytää niihin toteutuskelpoisia ratkaisuja. Tutkimuksen tilasi rakennusalan yritys Lemminkäinen Infra Oy, mutta 1.2.2018 tapahtuneen yritysfuusion jälkeen työn toimeksiantajaksi muuttui YIT Infra Oy. Toimeksiantaja halusi teettää tämän tutkimuksen, koska he olivat havainneet työmailla haasteita, jotka pystyttäisiin korjaamaan jo aliurakointisopimusprosessin aikana.
Tutkimuksen teoria pohjautuu lainsäädäntöön ja rakennusalalla käytössä oleviin sopimusmenettelyihin ja -ehtoihin. Teoriaosuudessa avataan rakennusalan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998), sopimusoikeutta, yleisimpiä urakkamuotoja ja yleisesti aliurakkasopimusprosessia. Parhaimmaksi tutkimusmenetelmäksi osoittautui henkilöstöhaastattelut, koska toimeksiantaja halusi juuri heidän toimintaansa sopivia ratkaisuja ja kehitysehdotuksia. Tutkimusmateriaalia kerättiin toimeksiantajan omalta henkilöstöltä, eli niiltä henkilöiltä, jotka työskentelevät kyseisten ongelmien kanssa päivittäin.
Haastatteluiden ja alkuselvitysten perusteella keskeisimmät ongelmat aliurakointisopimuksissa liittyivät epäselvistä urakkarajoista ja sopimussisällöstä johtuviin lisätöihin, työturvallisuuden noudattamiseen sekä urakka-asiakirjoihin eli sopimusliitteisiin. Haastattelumateriaalista tehtiin yhteenveto, johon kirjattiin kaikki esille nousseet ongelmat, kehitysehdotukset ja huomiot. Tämän jälkeen yhteenvedosta korostettiin kriittisimpiä huomioita ja kehitysehdotuksia. Esille nousi mm. kokonais- ja yksikköhintaisten urakkamuotojen soveltaminen, jotta urakassa vältytään kalliilta lisäkustannuksilta, jotka johtuvat sovitun yksikkömäärän ylityksistä. Tämän lisäksi yhdeksi tämän opinnäytetyön tärkeimmistä teemoista nousi kattavien urakka-asiakirjojen merkitys hankkeiden onnistumisen kannalta, koska urakka-asiakirjoissa käytännössä määritellään koko aliurakan sisältö.
Tutkimuksen teoria pohjautuu lainsäädäntöön ja rakennusalalla käytössä oleviin sopimusmenettelyihin ja -ehtoihin. Teoriaosuudessa avataan rakennusalan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998), sopimusoikeutta, yleisimpiä urakkamuotoja ja yleisesti aliurakkasopimusprosessia. Parhaimmaksi tutkimusmenetelmäksi osoittautui henkilöstöhaastattelut, koska toimeksiantaja halusi juuri heidän toimintaansa sopivia ratkaisuja ja kehitysehdotuksia. Tutkimusmateriaalia kerättiin toimeksiantajan omalta henkilöstöltä, eli niiltä henkilöiltä, jotka työskentelevät kyseisten ongelmien kanssa päivittäin.
Haastatteluiden ja alkuselvitysten perusteella keskeisimmät ongelmat aliurakointisopimuksissa liittyivät epäselvistä urakkarajoista ja sopimussisällöstä johtuviin lisätöihin, työturvallisuuden noudattamiseen sekä urakka-asiakirjoihin eli sopimusliitteisiin. Haastattelumateriaalista tehtiin yhteenveto, johon kirjattiin kaikki esille nousseet ongelmat, kehitysehdotukset ja huomiot. Tämän jälkeen yhteenvedosta korostettiin kriittisimpiä huomioita ja kehitysehdotuksia. Esille nousi mm. kokonais- ja yksikköhintaisten urakkamuotojen soveltaminen, jotta urakassa vältytään kalliilta lisäkustannuksilta, jotka johtuvat sovitun yksikkömäärän ylityksistä. Tämän lisäksi yhdeksi tämän opinnäytetyön tärkeimmistä teemoista nousi kattavien urakka-asiakirjojen merkitys hankkeiden onnistumisen kannalta, koska urakka-asiakirjoissa käytännössä määritellään koko aliurakan sisältö.