Parkinson-potilaiden läheisten tuen tarve : Scoping katsaus
Dembele, Miia; Ruumensaari, Ella (2017)
Dembele, Miia
Ruumensaari, Ella
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188929
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Parkinson-potilaiden läheisten keskeisiä tuen tarpeita ja tukimuotoja scoping katsauksen avulla. Tavoitteena on kehittää läheisille tarjottavia tukimuotoja. Opinnäytetyö on osa Metropolian ja Parkinson-liiton yhteistyöhanketta. Parkinson-liitto on kehittänyt yhteistyössä muiden tahojen kanssa Kelpo Polku -mallin Parkinsonin tautia sairastaville. Mallin tarkoituksena on kehittää sairastuneen hoitoa. Kelpo Polku -mallista puuttuu vielä Parkinson-potilaan läheisen näkökulma, mutta sen lisääminen Kelpo Polku -malliin on kirjattu tavoitteeksi vuodelle 2017.
Opinnäytetyö tehtiin scoping katsauksena. Tiedonhaku suoritettiin systemaattisesti ja mukaan valikoitui 11 englanninkielistä tutkimusta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysirungon muodosti WHO:n määritelmä hyvinvoinnista, jonka perusteella yläluokiksi muodostuivat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tuen tarve sekä tukimuodot.
Läheisten keskeisiä tuen tarpeita olivat Parkinsonia sairastavan hoitoon liittyvät tuen tarpeet, tiedon tarve ja tarve vertaistuelle. Saatavilla olevista tukimuodoista keskeisimmiksi nousivat vertaistukiryhmät sekä terveydenhuollon ammattilaisten tarjoama apu. Läheiset kaipaavat Parkinsonia sairastavan hoitoon liittyen moniammatillista hoitoa, ymmärrystä ja yksilöllistä hoitopolkua. Läheiset haluavat tietoa sairauden oireista ja niiden hallinnasta, sairauden etenemisestä ja tarjolla olevista palveluista. Läheiset kokevat yksinäisyyttä ja heidän sosiaalinen verkostonsa saattaa kaventua, minkä takia vertaistuelle on tarvetta. Vertaistukiryhmiin osallistuneet saavat niistä tietoa ja psyykkistä sekä sosiaalista tukea. Terveydenhuollon ammattilaisten tarjoama apu koetaan hyödylliseksi sen toteutuessa moniammatillisesti ja perhekeskeisesti. Parkinsonia sairastavasta henkilöstä huolehtiminen vaikuttaa läheisten psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, joten läheisten tukeminen on tärkeää.
Katsauksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa ja kehitettäessä palveluita Parkinson-potilaiden läheisille. Tulokset toimitetaan Suomen Parkinson-liitto ry:lle, joka voi käyttää tuloksia apuna Kelpo Polku -mallin kehittämisessä läheisille. Tuloksia voidaan hyödyntää myös Terveyskylään maaliskuussa 2017 avatussa Parkinsonin tauti -osiossa.
Opinnäytetyö tehtiin scoping katsauksena. Tiedonhaku suoritettiin systemaattisesti ja mukaan valikoitui 11 englanninkielistä tutkimusta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysirungon muodosti WHO:n määritelmä hyvinvoinnista, jonka perusteella yläluokiksi muodostuivat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tuen tarve sekä tukimuodot.
Läheisten keskeisiä tuen tarpeita olivat Parkinsonia sairastavan hoitoon liittyvät tuen tarpeet, tiedon tarve ja tarve vertaistuelle. Saatavilla olevista tukimuodoista keskeisimmiksi nousivat vertaistukiryhmät sekä terveydenhuollon ammattilaisten tarjoama apu. Läheiset kaipaavat Parkinsonia sairastavan hoitoon liittyen moniammatillista hoitoa, ymmärrystä ja yksilöllistä hoitopolkua. Läheiset haluavat tietoa sairauden oireista ja niiden hallinnasta, sairauden etenemisestä ja tarjolla olevista palveluista. Läheiset kokevat yksinäisyyttä ja heidän sosiaalinen verkostonsa saattaa kaventua, minkä takia vertaistuelle on tarvetta. Vertaistukiryhmiin osallistuneet saavat niistä tietoa ja psyykkistä sekä sosiaalista tukea. Terveydenhuollon ammattilaisten tarjoama apu koetaan hyödylliseksi sen toteutuessa moniammatillisesti ja perhekeskeisesti. Parkinsonia sairastavasta henkilöstä huolehtiminen vaikuttaa läheisten psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, joten läheisten tukeminen on tärkeää.
Katsauksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa ja kehitettäessä palveluita Parkinson-potilaiden läheisille. Tulokset toimitetaan Suomen Parkinson-liitto ry:lle, joka voi käyttää tuloksia apuna Kelpo Polku -mallin kehittämisessä läheisille. Tuloksia voidaan hyödyntää myös Terveyskylään maaliskuussa 2017 avatussa Parkinsonin tauti -osiossa.