Tutkija asiantuntijana sosiaalisessa mediassa : Sosiaalisen median merkitys tutkijoiden viestinnässä ja verkostoitumisessa

Abstract

Tutkijat viestivät lisääntyvässä määrin omasta tutkimuksestaan. Opinnäytetyössä kartoitetaan tutkijoiden sosiaalisen median käyttöä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tutkijat käyttävät sosiaalista mediaa viestinnässä, vaikuttamisessa ja asiantuntijaprofiilinsa rakentamisessa.

Teoriaosassa käsitellään asiantuntijuuden muodostumista sosiaalisessa mediassa sekä asiantuntijoiden tapoja käyttää sosiaalista mediaa. Tutkijoiden sosiaalisen median käyttöä tarkastellaan aiemman tutkimuksen näkökulmasta.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselytutkimuksena tammi-helmikuussa 2018. Kyselyn kohderyhmänä olivat väitöskirjan tekijät ja eri alojen tohtorit, jotka tekevät tutkimusta pää- tai sivutoimisesti Suomessa. Kyselyyn vastasi 357 tutkijaa. Kyselystä saatiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Kyselyn tuloksena voitiin kartoittaa tutkijoiden käyttämät sosiaalisen median palvelut sekä arvioida sosiaalisen median käytön hyötyjä ja haittoja tutkijan työssä.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalisesta mediasta on hyötyä tutkijoille muun muassa tiedon lähteenä, tutkimuksesta viestimisessä ja verkostoitumisessa. Aktiivisesti sosiaalista mediaa käyttävät tutkijat kokevat enemmän hyötyä sen käytöstä. Tutkijat kokevat sosiaalisen median käytön edistävän yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja tieteen saavutettavuutta. Sosiaaliseen median käyttöön liittyy myös haittavaikutuksia, jotka saattavat aiheuttaa sosiaalisen median käytön vähentämistä tai sen lopettamista. Sosiaalisen median käyttämättömyyteen vaikuttaa merkittävimmin kiinnostuksen tai siitä saatavan hyödyn puute.

Tulosten perusteella voidaan arvioida, että tutkijoiden asiantuntijaprofiilin rakentaminen on hienovaraista ellei jopa varovaista. Tutkijoiden sosiaalisen median käytön suunnitelmallisuutta tulisi tukea koulutuksella. Sosiaalisen median viestinnällinen koulutus pitäisi aloittaa jo tutkijan uran alkuvaiheessa, ja tutkijoita pitäisi kannustaa päivittämään taitojaan sosiaalisesta mediasta säännöllisesti tutkijan uransa aikana.

The purpose of this Master’s thesis is to examine how researchers in Finland use social media as part of their work. This thesis aims to offer insight into the benefits and challenges that researchers face within use of social media as well as the most used social media platforms. The aim is also to find out how researchers use social media as a tool for personal branding.

The data for this thesis was collected through an online survey. The survey was conducted in January and February 2018. Answers were received from 357 researchers. The target groups of the survey were doctoral and postdoctoral candidates in Finland. The language of the survey was Finnish. As a result of the survey, it was possible to map the most used and the most useful social media services for researchers. The benefits and negative effects of social media were also assessed.

The results show that researchers most often use social media as a source of information, for networking, for sharing and following research publications and to discuss topics related to research. Those researchers who are the most active users of social media experience the most benefits from using it. There are also negative effects in the use of social media that may cause researchers to limit or to stop their social media use. Most significant reasons for not using social media are lack of interest or inability to find any benefits from its use.

Based on the results, it seems that researchers are quite cautious of using social media for personal branding. Their use of social media is most often not planned. Social media training could support strategic use of social media. Researchers would benefit from social media training in their early career, and they should regularly update their skills in social media during their research career.