Vauvan ja hänen perheensä hyvinvoinnin edistäminen : kyselytutkimus perheille palveluntarpeesta
Erola, Silja; Kullas, Mari; Laurila, Marina (2017)
Erola, Silja
Kullas, Mari
Laurila, Marina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805199077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805199077
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kyselytutkimuksella alle yksivuotiaiden vauvaperheiden tyytyväisyyttä tarjolla oleviin palveluihin ja palveluiden käyttöä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa perheiden kokemuksista palveluiden käyttäjinä. Tuloksia voidaan hyödyntää palveluiden kehittämisessä sekä uusien palveluiden ideoimisessa. Löysimme Facebook ryhmien Vauva 2016 ja Vauva 2017 kautta kohderyhmään kuuluvia vastaajia. Ryhmiin jaettiin tutkimusta markkinoiva julkaisu, jossa oli liitteenä tutkimuksen saatekirje eli tutkimuskutsu. Linkin kautta vanhempien oli helppo päästä vastaamaan kyselyyn. Vastauksia saatiin kahdessa päivässä tavoitteiden mukainen määrä (n=18).
Aihetta on aiemmin tutkittu vain vähän. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin e-lomakkeella, koska pyrimme tavoittamaan lapsiperheitä ympäri Suomea ja näin saamaan laajan kuvan tutkittavasta aiheesta. Vastaukset analysointiin laadullisesti käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa selvisi, että julkisen sektorin palveluita oli alueilla eniten. Taustatiedoissa selvittiin myös vastaajan asuinkunta, jotta alueellisten erojen arviointi olisi mahdollista. Suurin vastaajien käyttämä palvelu oli neuvola. Useampi vastaaja mainitsi myös vauvakerhon, terveyskeskuspalvelut ja perhekerhon vastauksissaan. Suurin osa vastaajista kokee vauvaperhepalveluiden vastaavan hyvin tai kohtuullisen hyvin tarpeitaan, muutaman vastaaja oli tyytymätön alueensa vauvaperhepalveluihin. Useammissa vastauksessa tuotiin esille toive palveluiden järjestämisestä ilta ja viikonloppuaikaan, jotta työssäkäyvä puoliso tai muut perheen jäsenet voisivat osallistua niihin. Kyselyssä jäi epäselväksi, miksi kaikkia palveluita ei käytetty, tai toisia palveluita käytettiin enemmän kuin toisia. Osa vastaajista mainitsi myös palveluiden huonon mainostamisen ja markkinoinnin. Palveluiden kehittämiseksi ehdotettiin palveluiden järjestämistä kohderyhmittäin, jolloin myös vertaistuki mahdollistuu.
Tulosten perustella alueiden palveluihin kaivataan lisää monipuolisuutta, parempaa markkinointia sekä niissä tulisi huomioida paremmin koko perhe.
Aihetta on aiemmin tutkittu vain vähän. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin e-lomakkeella, koska pyrimme tavoittamaan lapsiperheitä ympäri Suomea ja näin saamaan laajan kuvan tutkittavasta aiheesta. Vastaukset analysointiin laadullisesti käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa selvisi, että julkisen sektorin palveluita oli alueilla eniten. Taustatiedoissa selvittiin myös vastaajan asuinkunta, jotta alueellisten erojen arviointi olisi mahdollista. Suurin vastaajien käyttämä palvelu oli neuvola. Useampi vastaaja mainitsi myös vauvakerhon, terveyskeskuspalvelut ja perhekerhon vastauksissaan. Suurin osa vastaajista kokee vauvaperhepalveluiden vastaavan hyvin tai kohtuullisen hyvin tarpeitaan, muutaman vastaaja oli tyytymätön alueensa vauvaperhepalveluihin. Useammissa vastauksessa tuotiin esille toive palveluiden järjestämisestä ilta ja viikonloppuaikaan, jotta työssäkäyvä puoliso tai muut perheen jäsenet voisivat osallistua niihin. Kyselyssä jäi epäselväksi, miksi kaikkia palveluita ei käytetty, tai toisia palveluita käytettiin enemmän kuin toisia. Osa vastaajista mainitsi myös palveluiden huonon mainostamisen ja markkinoinnin. Palveluiden kehittämiseksi ehdotettiin palveluiden järjestämistä kohderyhmittäin, jolloin myös vertaistuki mahdollistuu.
Tulosten perustella alueiden palveluihin kaivataan lisää monipuolisuutta, parempaa markkinointia sekä niissä tulisi huomioida paremmin koko perhe.