Lasten välisen vuorovaikutuksen edistäminen : Viidennen dimension toimintamallia hyödyntäen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsittelemme lasten välisiä vuorovaikutustaitoja sekä niiden tukemista varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö on toiminnallinen. Toteutimme toimintamme kuusi vuotiaiden ryhmässä, jossa oli kolmetoista lasta. Ensimmäisten neljän ohjaustuokioiden aikana paikalla oli yksitoista lasta. Tarkoituksenamme oli luoda kuudesta toimintakerrasta koostuva kokonaisuus, jossa hyödyntäisimme ilmaisun monia muotoja. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä helsinkiläisen päiväkodin kanssa syksyllä 2017. Opinnäytetyömme aihe on valikoitunut kyseisen päiväkotiryhmän lastentarhanopettajan toiveesta.

Tavoitteenamme oli tukea ryhmän lasten välisiä vuorovaikutustaitoja. Loimme lapsille yhteistä tekemistä, minkä kautta lasten välistä vuorovaikutusta edistettäisiin. Olemme hyödyntäneet toiminnassamme viidennen dimension toimintamallia. Ohjaajina pyrimme luomaan turvallisen ja luotettavan ilmapiirin, jossa jokainen lapsi saa olla oma itsensä omien taitojensa puitteissa. Olemme pohjustaneet opinnäytetyömme teoriaosuutta Opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteilla. Käsittelemme teoriaosuudessa myös päiväkotia oppimisympäristönä, lapsen vuorovaikutuksen kehitystä ja tukemista sekä viidennen dimension toimintamallia. Toimintatuokioilla havainnoidessamme vuorovaikutusta hyödynsimme suunnittelemaamme havainnointitaulukkoa.

Lasten välisiä vuorovaikutustaitoja harjoitettiin toimintamme kautta. Jokainen lapsi ryhmästä pääsi toimintaan mukaan omien taitotasojensa puitteissa. Toimintaamme ohjasi myös lapsilähtöisyys ja lapset pääsivät vaikuttamaan toimintakertojen sisältöihin ja kulkuun.

Toiminnallisen opinnäytetyömme tuloksena voidaan todeta, että viidennen dimension toimintamallia voidaan hyödyntää lasten väliseen vuorovaikutuksen edistämiseen. Lasten motivaatio osallistua kehittävään toimintaan oli korkea. Kuitenkaan emme saaneet tulosta siitä, edistyikö lasten välinen vuorovaikutus tekemiemme toimintatuokioidemme sisällön ansiosta. Uskomme arvioinnin haasteellisuuden johtuvan toimintakertojen vähyydestä.

In this thesis, we discuss the interaction skills between children and their support in early childhood education. The thesis is functional. We conducted our research in a six-year-old group with thirteen children. During the first four sessions, eleven children were present. Our intention was to create a set of six functional circles that would utilize various pedagogical methods. The thesis was carried out in cooperation with the Helsinki Day Care Center in the autumn of 2017. The subject of our thesis is selected from the wish of the kindergarten teacher in the kindergarten.

Our goal was to support the interaction skills between the children in the group. We created a common work for the children to promote interaction between the children. We have used the Fifth Dimension Operating Model in our operations. As a director, we strive to create a safe and trustworthy atmosphere, in which each child can be self-sufficient within their own skills. We have funded the theoretical part of our thesis on the basis of the early childhood education plan and the pre-school curriculum. In the theoretical part, we also discuss the day care center as a learning environment, the development and support of the child's interaction, and the Fifth Dimension Operating Model. When evaluating the activity, we utilized the observation table we designed.

Interaction skills between the children were practiced through our activities. Each child from the group was able to participate in their activities within their own skill levels. The activities were also guided by children's orientation and the children were able to influence the contents and the course of the activities.

As a result of our functional thesis, we can conclude that the Fifth Dimension Operating Model can be used to promote interaction between children. Children's motivation to participate in the development work was high and that is why in the future, the interaction between children can be practiced through the Fifth Dimension Operating Model. However, we did not come to the conclusion that the interaction between the children contributed to the performance of our activities.