Osallistujien kokemuksia työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä Oulun poliisilaitoksella toteutuneessa Mukautettu työ -pilotissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Oulun poliisilaitoksella toteutettuun Mukautettu työ -pilottiin osallistuneiden työntekijöiden kokemuksia korvaavan työn prosessin merkityksestä työhyvinvointiin ja sen edistämiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli syventää omaa ammatillista osaamistani sekä tuottaa tutkimuksellista tietoa yhteistyökumppanina toimineelle Oulun poliisilaitokselle korvaavan työn prosessin työhyvinvointiin vaikuttavista kokemuksista. Oulun poliisilaitoksella ja poliisihallinnolla laajemmin on mahdollisuus hyödyntää tutkimustuloksia jos korvaavan työn prosessi (Mukautettu työ) otetaan pysyvästi käyttöön koko poliisiorganisaatiossa.

Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään seuraavia työhyvinvoinnin osa-alueita; rakenteellinen, sosiaalinen sekä psykologinen pääoma. Lisäksi tietoperustassa kerrotaan työkyky-käsitteen muutoksesta sekä osatyökykyisyydestä. Lähteinä on käytetty alan viimeaikaisinta ammattikirjallisuutta, internet-lähteitä sekä poliisihallinnon julkisia asiakirjoja.

Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen työ, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Laadullinen aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua. Analyysin perusteella tuloksissa nousivat esiin korvaavan työn prosessin moniulotteiset työhyvinvointia edistäneet kokemukset. Näiden kokemuksien perusteella tutkimustuloksissa muodostuivat seuraavat teemat: esimiestyöllä oli tärkeä rooli korvaavan työn prosessin toteutumisessa, korvaavan työn prosessin työtehtävät ja työympäristö edistivät kuntoutumista sekä sosiaalisten verkostojen muodostumisia, korvaavan työn prosessi edisti mielenterveyttä ja helpotti työhön paluuta, oman työn arvostus lisääntyi Mukautettu työ -pilotin jälkeen. Johtopäätöksenä todetaan korvaavan työn prosessin edistäneen työntekijän itseluottamuksessa, toiveikkuudessa, sitkeydessä sekä realistisessa optimismissa tapahtuneita positiivisia muutoksia, jotka osaltaan edistivät erityisesti psyykkistä hyvinvointia sekä työhön paluuta.

Korvaavan työn prosessia käyttöön otettaessa tulisi kiinnittää riittävä huomio henkilöstön informointiin sekä selkeästi laadittuihin ohjeisiin. Näiden avulla edistetään mm. prosessin käynnistämistä. Myös prosessin aikaiseen seurantaan tulisi kiinnittää lisähuomiota jatkossa. Seurannan avulla varmistutaan korvaavan työn prosessin toimivuudesta ja tarvittaessa se mahdollistaa muutoksien teon prosessin aikana. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, rohkaiseeko korvaavan työn prosessin työkokemus työntekijää tekemään päätöksen lähteä henkilötyökiertoon tai hakeutua eri työtehtäviin myöhemmin.