Perehdytysprosessin kehittäminen : Case 1.Accounting
Perälä, Lotta (2018)
Perälä, Lotta
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239891
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239891
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on perehdytysprosessin kehittäminen 1.Accountingilla. Aihe sai alkunsa toimeksiantajan pyynnöstä, sillä perehdytys ei ole ollut kovin systemaattista. Epäselvää on, mikä perehdytyksessä on kenenkin vastuulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä perehdyttämisen tila on tällä hetkellä sekä miten se toimii ja koetaan 1.Accountingilla. Lisäksi tavoitteena on selvittää, mitä kehitettävää perehdytyksessä on.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus ja sen alamuotona kehittämistutkimus. Aineistoa kerätään perehdytykseen liittyvästä kirjallisuudesta, internetistä löytyvästä aineistosta sekä lainsäädännöstä. Aineistonkeruumenetelminä ovat myös havainnointi sekä haastattelu. Näiden tietojen pohjalta tarkoituksena on kehittää 1.Accountingin perehdytysprosessia luomalla yritykselle perehdytysohjelma sekä perehdyttämisen tarkistuslista.
Haastattelujen ja havaintojen perusteella yrityksen perehdyttäminen on koettu melko onnistuneeksi. Työnopastukseen on oltu erityisen tyytyväisiä. Perehdytysprosessissa on silti vielä kehitettävää. Tuloksissa tuli ilmi, että perehdytyksen tavoitteet sekä työn tavoitteet tulisi tehdä selvemmiksi alussa. Yrityksessä on pääsääntöisesti perehdytetty uusia työntekijöitä, mutta myös työhön palaavien henkilöiden perehdytys olisi tärkeää. Perehdyttämisen seurantaa olisi hyvä kehittää. Sen avulla pystyttäisiin nostamaan perehdytyksen laatua. Haastateltavista suurin osa koki, että perehdytysohjelmasta, palautekeskusteluista sekä perehdyttämisen tarkistuslistasta voisi olla apua perehdytyksessä.
Aineistojen pohjalta toimeksiantajalle luotiin perehdytysohjelma, johon on aikataulutettu perehdytyksessä läpi käytävät asiat, niiden vastuuhenkilöt sekä oheismateriaalit, joita perehdytyksen tukena voidaan käyttää. Lisäksi toimeksiantajalle luotiin perehdytyksen tarkistuslista. Perehdyttäjä ja perehdytettävä kuittaavat listalta kyseiset kohdat, kun ne on opastettu ja kun niiden osaaminen on tarkastettu.
Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus ja sen alamuotona kehittämistutkimus. Aineistoa kerätään perehdytykseen liittyvästä kirjallisuudesta, internetistä löytyvästä aineistosta sekä lainsäädännöstä. Aineistonkeruumenetelminä ovat myös havainnointi sekä haastattelu. Näiden tietojen pohjalta tarkoituksena on kehittää 1.Accountingin perehdytysprosessia luomalla yritykselle perehdytysohjelma sekä perehdyttämisen tarkistuslista.
Haastattelujen ja havaintojen perusteella yrityksen perehdyttäminen on koettu melko onnistuneeksi. Työnopastukseen on oltu erityisen tyytyväisiä. Perehdytysprosessissa on silti vielä kehitettävää. Tuloksissa tuli ilmi, että perehdytyksen tavoitteet sekä työn tavoitteet tulisi tehdä selvemmiksi alussa. Yrityksessä on pääsääntöisesti perehdytetty uusia työntekijöitä, mutta myös työhön palaavien henkilöiden perehdytys olisi tärkeää. Perehdyttämisen seurantaa olisi hyvä kehittää. Sen avulla pystyttäisiin nostamaan perehdytyksen laatua. Haastateltavista suurin osa koki, että perehdytysohjelmasta, palautekeskusteluista sekä perehdyttämisen tarkistuslistasta voisi olla apua perehdytyksessä.
Aineistojen pohjalta toimeksiantajalle luotiin perehdytysohjelma, johon on aikataulutettu perehdytyksessä läpi käytävät asiat, niiden vastuuhenkilöt sekä oheismateriaalit, joita perehdytyksen tukena voidaan käyttää. Lisäksi toimeksiantajalle luotiin perehdytyksen tarkistuslista. Perehdyttäjä ja perehdytettävä kuittaavat listalta kyseiset kohdat, kun ne on opastettu ja kun niiden osaaminen on tarkastettu.