Tasapainoharjoittelun vaikutus räjähtävään voimantuottoon ja tasapainoon juniorijalkapalloilijoilla
Ojantie, Joonas; Kolari, Jussi; Heikkinen, Antti; Kuoppala, Kasimir (2018)
Lataukset:
Ojantie, Joonas
Kolari, Jussi
Heikkinen, Antti
Kuoppala, Kasimir
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410036
Tiivistelmä
Jalkapallo on maailman, sekä Suomen suosituin urheilulaji. Jalkapallo on lajina dynaaminen ja moni-tahoinen, joten se vaatii pelaajalta monia fyysisiä ominaisuuksia, kuten tasapainoa, ketteryyttä, voi-maa ja nopeutta. Jalkapalloilijalle kehonhallinta ja tasapainon kontrollointi ovat tärkeitä ominaisuuk-sia pelin eri osa-alueilla. Tasapainon ja räjähtävän voimantuoton merkitys nopeatempoisissa urheilu-lajeissa, kuten jalkapallossa on merkittävä, sekä niiden harjoittamisen on todettu usein johtavan pa-rempiin urheilullisiin suorituksiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka 12 viikon tasapainoharjoittelu vaikuttaa juniorijal-kapalloilijoiden dynaamiseen tasapainoon ja räjähtävään voimantuottoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa 13-15-vuotiaiden juniorijalkapalloilijoiden fyysisistä ominaisuuksista koskien tasa-painoa ja räjähtävää voimantuottoa, joita voidaan käyttää myöhemmin apuna harjoittelussa ja valmennuksessa.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen pitkittäistutkimus ja tilaajana toimi Juniori KuPS ry. Kohderyhmän muodosti Kuopion palloseuran poikien vuonna 2003 ja 2004 syntyneiden joukkueiden pelaajat. Yh-teensä tutkittavia oli 20. Kriteereinä oli olla näiden kahden joukkueen pelaaja, sekä osallistua alku -ja loppumittauksiin. Tutkimuksessa räjähtävää voimantuottoa mitattiin 10 -ja 30 metrin juoksutestillä, sekä vauhdittomalla pituushypyllä. Tasapainoa mitattiin Y-tasapainotestillä ja modifoidulla Bassin tes-tillä. Mittauskertojen välissä oli 12 viikon mittainen interventiojakso, jolloin kaikki kahden joukkueen pelaajat toteuttivat suunniteltuja tasapaino harjoituksia. Tulokset analysoitiin SPSS IBM 23 – ohjel-man avulla. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona pidettiin (p < 0,05).
Interventiojakson aikana tulokset paranivat tilastollisesti merkitsevästi 10 -ja 30 metrin juoksuno-peudessa (p < 0,05). Muutoksia havaittiin myös Y-tasapainotestissä: kun vasenta jalkaa kurkotettiin eteenpäin, tulos ristiriitaisesti vähentyi (p= 0,023) ja vasemman jalan kurkotus takaviistoon lisääntyi (p= 0,012). Muissa mitatuissa muuttujissa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Tutkimuksessa testattiin myös pituuden ja painon yhteyttä tuloksiin. Vauhdittoman pituushypyn tulos korreloi painoindeksin kanssa positiivisesti vain tutkimuksen alkumittauksessa (p=0,048). Muiden muuttujien osalta ei il-mennyt korrelaatiota painoindeksin ja tulosten välillä. 10 -ja 30 metrin juoksunopeudet paranivat ti-lastollisesti merkitsevästi, mutta tuloksia tarkastellessa yksilötasolla ei voida sanoa, että juoksuno-peuden paraneminen olisi silti ollut kovin merkittävää. Tasapainoharjoittelulla voidaan kuitenkin vai-kuttaa juniorijalkapalloilijoiden räjähtävään voimantuottoon positiivisesti, mutta yksistään tuloksien paranemista ei voida laittaa tasapainoharjoituksista johtuviksi, sillä kolme kuukautta kestäneen tut-kimuksen aikana pelaajien paino ja pituus nousivat tilastollisesti merkitsevästi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka 12 viikon tasapainoharjoittelu vaikuttaa juniorijal-kapalloilijoiden dynaamiseen tasapainoon ja räjähtävään voimantuottoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa 13-15-vuotiaiden juniorijalkapalloilijoiden fyysisistä ominaisuuksista koskien tasa-painoa ja räjähtävää voimantuottoa, joita voidaan käyttää myöhemmin apuna harjoittelussa ja valmennuksessa.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen pitkittäistutkimus ja tilaajana toimi Juniori KuPS ry. Kohderyhmän muodosti Kuopion palloseuran poikien vuonna 2003 ja 2004 syntyneiden joukkueiden pelaajat. Yh-teensä tutkittavia oli 20. Kriteereinä oli olla näiden kahden joukkueen pelaaja, sekä osallistua alku -ja loppumittauksiin. Tutkimuksessa räjähtävää voimantuottoa mitattiin 10 -ja 30 metrin juoksutestillä, sekä vauhdittomalla pituushypyllä. Tasapainoa mitattiin Y-tasapainotestillä ja modifoidulla Bassin tes-tillä. Mittauskertojen välissä oli 12 viikon mittainen interventiojakso, jolloin kaikki kahden joukkueen pelaajat toteuttivat suunniteltuja tasapaino harjoituksia. Tulokset analysoitiin SPSS IBM 23 – ohjel-man avulla. Tilastollisen merkitsevyyden raja-arvona pidettiin (p < 0,05).
Interventiojakson aikana tulokset paranivat tilastollisesti merkitsevästi 10 -ja 30 metrin juoksuno-peudessa (p < 0,05). Muutoksia havaittiin myös Y-tasapainotestissä: kun vasenta jalkaa kurkotettiin eteenpäin, tulos ristiriitaisesti vähentyi (p= 0,023) ja vasemman jalan kurkotus takaviistoon lisääntyi (p= 0,012). Muissa mitatuissa muuttujissa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Tutkimuksessa testattiin myös pituuden ja painon yhteyttä tuloksiin. Vauhdittoman pituushypyn tulos korreloi painoindeksin kanssa positiivisesti vain tutkimuksen alkumittauksessa (p=0,048). Muiden muuttujien osalta ei il-mennyt korrelaatiota painoindeksin ja tulosten välillä. 10 -ja 30 metrin juoksunopeudet paranivat ti-lastollisesti merkitsevästi, mutta tuloksia tarkastellessa yksilötasolla ei voida sanoa, että juoksuno-peuden paraneminen olisi silti ollut kovin merkittävää. Tasapainoharjoittelulla voidaan kuitenkin vai-kuttaa juniorijalkapalloilijoiden räjähtävään voimantuottoon positiivisesti, mutta yksistään tuloksien paranemista ei voida laittaa tasapainoharjoituksista johtuviksi, sillä kolme kuukautta kestäneen tut-kimuksen aikana pelaajien paino ja pituus nousivat tilastollisesti merkitsevästi.