Nettikiusaaminen haasteena sosiaalisessa mediassa
Nauha, Alisa; Käkelä, Jasmiina (2018)
Nauha, Alisa
Käkelä, Jasmiina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510348
Tiivistelmä
Netin ja sosiaalisen median käyttö sekä sen mukanaan tuoma nettikiusaaminen on lisääntynyt. Nettikiusaaminen on netin välityksellä tapahtuvaa kiusaamista, jonka muotoja ovat esimerkiksi ilkeä ja pilkkaava kommentointi, juoruilu, salakuvaaminen ja sosiaalisessa mediassa olevien ryhmien ulkopuolelle jättäminen. Nettikiusaaminen herättää kiusatussa negatiivisia tuntemuksia, kuten ahdistusta, stressiä tai äärimmäisissä tapauksissa itsetuhoisuutta. Vaikutusten on tutkittu olevan jopa pahempia kuin perinteisen koulukiusaamisen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa nettikiusaamista ilmiönä ja tavoitteena oli tuottaa tietoa sen yleisyydestä ja muodoista, jotta siihen olisi helpompi puuttua.
Opinnäytetyö toteutettiin Merenkurkun koulussa ja kohderyhmäksi valikoitui 8.-luokkalaiset nuoret, joita oli yhteensä 128. Tietojen keräämiseen käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, jonka opinnäytetyöntekijät olivat laatineet. Kyselylomake testattiin ennen varsinaista kyselyn toteuttamista. Kyselylomakkeista saadut tulokset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmaa apuna käyttäen sekä induktiivisen sisällönanalyysin periaatteilla.
Kyselylomakkeista kävi ilmi, että yli puolet nuorista käytti nettiä yli 4 tuntia päivässä. Sekä tytöt että pojat olivat joutuneet kiusatuiksi ja olleet kiusaajia, eikä suuria sukupuolten välisiä eroja löytynyt. Sovelluksia, joissa kiusaamista yleisimmin tapahtui, olivat Whatsapp, Instagram, Youtube ja Snapchat. Nettikiusaaminen ilmeni useimmiten pilkkaavina ja ilkeinä kommentteina sekä juorujen levittämisenä. Se herätti nuorissa surua ja vihaa sekä välinpitämättömyyden tunnetta. Hieman alle puolet kyselylomakkeisiin vastanneista nuorista vastasivat, että nettikiusaamiseen oli puututtu ja useimmin siihen olivat puuttuneet vanhemmat.
Opinnäytetyö toteutettiin Merenkurkun koulussa ja kohderyhmäksi valikoitui 8.-luokkalaiset nuoret, joita oli yhteensä 128. Tietojen keräämiseen käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, jonka opinnäytetyöntekijät olivat laatineet. Kyselylomake testattiin ennen varsinaista kyselyn toteuttamista. Kyselylomakkeista saadut tulokset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmaa apuna käyttäen sekä induktiivisen sisällönanalyysin periaatteilla.
Kyselylomakkeista kävi ilmi, että yli puolet nuorista käytti nettiä yli 4 tuntia päivässä. Sekä tytöt että pojat olivat joutuneet kiusatuiksi ja olleet kiusaajia, eikä suuria sukupuolten välisiä eroja löytynyt. Sovelluksia, joissa kiusaamista yleisimmin tapahtui, olivat Whatsapp, Instagram, Youtube ja Snapchat. Nettikiusaaminen ilmeni useimmiten pilkkaavina ja ilkeinä kommentteina sekä juorujen levittämisenä. Se herätti nuorissa surua ja vihaa sekä välinpitämättömyyden tunnetta. Hieman alle puolet kyselylomakkeisiin vastanneista nuorista vastasivat, että nettikiusaamiseen oli puututtu ja useimmin siihen olivat puuttuneet vanhemmat.