"It's a two-way thing" : Maahanmuuttajien kokemuksia kotoutumisesta jalkapalloharrastuksessa Oulussa
Tulkki, Veera; Puuperä, Tapio; Viitala, Kristiina (2018)
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810541
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810541
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Puolivälinkankaan suuralueen asukasyhdistys ry. Työn tarkoituksena on kuvailla maahanmuuttajataustaisten jalkapallonpelaajien kokemuksia kotoutumisesta jalkapalloharrastuksessa ja koota heidän kehittämisehdotuksiaan kotouttavan harrastustoiminnan parantamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa sosiaalialan ammattilaisille, ruohonjuuritason toimijoille sekä vapaaehtoisille järjestökentällä kotouttavan urheilu- ja harrastustoiminnan kehittämiseksi. Tuloksia voitaneen soveltaa jalkapalloharrastuksen ulkopuolelle.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisesta sekä liikunnasta kotoutumisen edistäjänä. Lisäksi opinnäytetyössä käsitellään kotoutumisen kaksisuuntaisuutta ja kotoutumisen edellytyksiä. Keskeisimpänä teoriatietona on käytetty kotoutumis- ja liikuntalakeja, joiden lisäksi olemme hyödyntäneet paikallistason kotoutumista ohjaavaa aineistoa. Näiden ympärille olemme koonneet tietoperustaa alan ammattikirjallisuudesta, internetlähteistä sekä tutkimuksista ja hankkeista.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla neljältä maahanmuuttajataustaiselta jalkapallonpelaajalta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluin englannin kielellä. Analysointitapana työssä on käytetty teemoittelua.
Keskeisimpänä tuloksena voidaan todeta, ettei jalkapallo itsessään kotouta, mutta se tukee kotoutumista sen eri osa-alueilla. Jalkapalloharrastus tukee kielen oppimista ja valtakulttuurin omaksumista, mikä helpottaa maahanmuuttajataustaisen henkilön sopeutumista uuteen maahan. Jalkapallolla voidaan nähdä olevan hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Joukkueharrastus mahdollistaa osallisuutta ja sosiaalisten suhteiden syntymisen.
Kotoutumisen kaksisuuntaisuuden näkökulmasta olisi mahdollista toteuttaa jatkotutkimus syntysuomalaisten kokemuksista maahanmuuttajataustaisten kanssa harrastamisesta. Tällöin tutkimus voisi kohdistua syntyväestön asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Kehittämisnäkökulmasta voitaisiin koota kotouttavaa harrastustoimintaa järjestävien vapaaehtoisten toimijoiden näkemyksiä aiheesta.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisesta sekä liikunnasta kotoutumisen edistäjänä. Lisäksi opinnäytetyössä käsitellään kotoutumisen kaksisuuntaisuutta ja kotoutumisen edellytyksiä. Keskeisimpänä teoriatietona on käytetty kotoutumis- ja liikuntalakeja, joiden lisäksi olemme hyödyntäneet paikallistason kotoutumista ohjaavaa aineistoa. Näiden ympärille olemme koonneet tietoperustaa alan ammattikirjallisuudesta, internetlähteistä sekä tutkimuksista ja hankkeista.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla neljältä maahanmuuttajataustaiselta jalkapallonpelaajalta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluin englannin kielellä. Analysointitapana työssä on käytetty teemoittelua.
Keskeisimpänä tuloksena voidaan todeta, ettei jalkapallo itsessään kotouta, mutta se tukee kotoutumista sen eri osa-alueilla. Jalkapalloharrastus tukee kielen oppimista ja valtakulttuurin omaksumista, mikä helpottaa maahanmuuttajataustaisen henkilön sopeutumista uuteen maahan. Jalkapallolla voidaan nähdä olevan hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Joukkueharrastus mahdollistaa osallisuutta ja sosiaalisten suhteiden syntymisen.
Kotoutumisen kaksisuuntaisuuden näkökulmasta olisi mahdollista toteuttaa jatkotutkimus syntysuomalaisten kokemuksista maahanmuuttajataustaisten kanssa harrastamisesta. Tällöin tutkimus voisi kohdistua syntyväestön asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Kehittämisnäkökulmasta voitaisiin koota kotouttavaa harrastustoimintaa järjestävien vapaaehtoisten toimijoiden näkemyksiä aiheesta.