Arduino-pohjaisen sähköajoneuvon latausaseman suunnittelu ja valmistus
Lagerström, Ville (2018)
Lagerström, Ville
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510344
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli valmistaa Arduino-pohjainen sähköajoneuvojen latausasema Metropolia Ammattikorkeakoulun opetuskäyttöön. Latausaseman tarkoitus oli toimia lataustapa 3:lla ja sen piti täyttää sähköajoneuvojen latausasemille asetettujen standardien vaatimukset.
Työn alussa käydään läpi latausasemassa käytettävä lataustapa 3 ja siinä käytettävä tyypin 2 liitin sekä sen liittimessä olevien control pilot- ja proximity pilot -piirien kontaktien tarkoitus. Seuraavana käydään läpi latausaseman suunnittelu osuus, jonka jälkeen esitellään latausaseman valmistukseen valittuja komponentteja. Tästä siirrytään ohjainlaitteen rakentamisen osioon, jossa käydään läpi ohjainlaitteeseen valmistettavan protokortin eri rakennusvaiheet selittäen selkeästi, mitä ovat eri komponenttien käyttötarkoitukset protokortissa. Rakennusosion jälkeen siirrytään valmiin ohjainyksikön ohjelmointiin ja koodimuutoksiin. Ohjelmoinnista siirrytään ohjainlaitteen simulaatiotestaukseen, jossa samalla selitetään tarkemmin control pilot -piirin signaali. Näiden jälkeen siirrytään latausaseman kokoamisprosessiin, jossa kaikki hankitut komponentit asennetaan tehdaskoteloon ja suoritetaan laitteiden sähkökytkennät. Tästä siirrytään valmiinlatausaseman testaukseen. Viimeiseksi opinnäytetyössä on yhteenveto ja pohdintaa projektista.
Insinöörityön tuloksena syntyi kompaktin kokoinen sähköajoneuvojen latausasema Metropolia Ammattikorkeakoulun opetuskäyttöön sekä laaja raportti latausaseman valmistamisen eri vaiheista. Raporttia voidaan käyttää sähköajoneuvotekniikan opetusmateriaalina.
Työn alussa käydään läpi latausasemassa käytettävä lataustapa 3 ja siinä käytettävä tyypin 2 liitin sekä sen liittimessä olevien control pilot- ja proximity pilot -piirien kontaktien tarkoitus. Seuraavana käydään läpi latausaseman suunnittelu osuus, jonka jälkeen esitellään latausaseman valmistukseen valittuja komponentteja. Tästä siirrytään ohjainlaitteen rakentamisen osioon, jossa käydään läpi ohjainlaitteeseen valmistettavan protokortin eri rakennusvaiheet selittäen selkeästi, mitä ovat eri komponenttien käyttötarkoitukset protokortissa. Rakennusosion jälkeen siirrytään valmiin ohjainyksikön ohjelmointiin ja koodimuutoksiin. Ohjelmoinnista siirrytään ohjainlaitteen simulaatiotestaukseen, jossa samalla selitetään tarkemmin control pilot -piirin signaali. Näiden jälkeen siirrytään latausaseman kokoamisprosessiin, jossa kaikki hankitut komponentit asennetaan tehdaskoteloon ja suoritetaan laitteiden sähkökytkennät. Tästä siirrytään valmiinlatausaseman testaukseen. Viimeiseksi opinnäytetyössä on yhteenveto ja pohdintaa projektista.
Insinöörityön tuloksena syntyi kompaktin kokoinen sähköajoneuvojen latausasema Metropolia Ammattikorkeakoulun opetuskäyttöön sekä laaja raportti latausaseman valmistamisen eri vaiheista. Raporttia voidaan käyttää sähköajoneuvotekniikan opetusmateriaalina.