3D-kaupunkimallinnuksen nykytila kunnissa kyselytutkimuksen perusteella
Kettunen, Valtteri (2018)
Kettunen, Valtteri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810740
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoitus oli tehdä kyselytutkimus kunnille 3D-kaupunkimallinnuksen nykytilasta. Tavoitteena oli selvittää, missä vaiheessa kunnat tällä hetkellä ovat 3D-kaupunkimallinnuksessa, minkälaisia haasteita kunnilla on 3D-kaupunkimallinnuksessa ja minkälaisia yhteistyökuviota kunnat toivovat esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kanssa kaupunkimallien kehittämiseksi.
Tämän insinöörityön inspiraationa ja vertailuaineistona on toiminut KM3D-hankkeeseen liittynyt kuntakysely vuodelta 2014. Kolmiulotteisen kaupunkimalli -hankkeen (KM3D-hanke) alkuvaiheessa toteutettiin kuntakysely, jossa selviteltiin 3D-kaupunkimallinnuksen nykytilaa Suomen kunnissa. Kyselyn tekoaikana 3D-kaupunkimallinnus oli jo tuttu asia suurelle osalle kunnista, mutta varsinainen mallinnus sisälsi vielä paljon erilaisia haasteita. Isoimpina ongelmina nähtiin olevan 3D-kaupunkimallin tiedonsiirto, mallintaminen, ylläpito ja mallin hyödyntäminen. Kunnissa koettiin ongelmana myös yhteisen 3D-kaupunkimallistandardin puuttuminen, joka oli johtanut siihen, että kaupunkimalleja tehtiin lukuisilla erilaisilla ohjelmilla ja erilaisille standardeille.
Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Metropolian e-lomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 34 henkilöä 30 eri kunnasta. Kyselyn tulokset osoittavat 3D-kaupunkimallinnuksen menneen Suomessa eteenpäin viime vuosina. Kunnilla on kuitenkin edelleen isoja haasteita muutamien osa-alueiden kanssa. Kyselyn perusteella suurimmat haasteet 3D-kaupunkimallinnuksessa kunnissa ovat tällä hetkellä resurssien puute ja 3D-mallien ylläpito. Ne johtuvat niin rahoituksesta kuin henkilöstöresursseistakin, osaamattomuudesta ja hankaluuksista löytää sopivimpia ohjelmistoja. Myös kaupunkimallien hyödyntämisessä kaivataan lisää osaamista ja ideointia. Vastaajat toivoivat lisää ammattikorkeakoulujen ja kuntien välistä yhteistyötä.
Insinöörityön kyselyn tuloksia voidaan esimerkiksi hyödyntää mietittäessä erilaisia yhteistyöhankkeita kuntien ja koulujen välillä 3D-kaupunkimallinnuksen kehittämistarpeiden pohjalta.
Tämän insinöörityön inspiraationa ja vertailuaineistona on toiminut KM3D-hankkeeseen liittynyt kuntakysely vuodelta 2014. Kolmiulotteisen kaupunkimalli -hankkeen (KM3D-hanke) alkuvaiheessa toteutettiin kuntakysely, jossa selviteltiin 3D-kaupunkimallinnuksen nykytilaa Suomen kunnissa. Kyselyn tekoaikana 3D-kaupunkimallinnus oli jo tuttu asia suurelle osalle kunnista, mutta varsinainen mallinnus sisälsi vielä paljon erilaisia haasteita. Isoimpina ongelmina nähtiin olevan 3D-kaupunkimallin tiedonsiirto, mallintaminen, ylläpito ja mallin hyödyntäminen. Kunnissa koettiin ongelmana myös yhteisen 3D-kaupunkimallistandardin puuttuminen, joka oli johtanut siihen, että kaupunkimalleja tehtiin lukuisilla erilaisilla ohjelmilla ja erilaisille standardeille.
Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Metropolian e-lomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 34 henkilöä 30 eri kunnasta. Kyselyn tulokset osoittavat 3D-kaupunkimallinnuksen menneen Suomessa eteenpäin viime vuosina. Kunnilla on kuitenkin edelleen isoja haasteita muutamien osa-alueiden kanssa. Kyselyn perusteella suurimmat haasteet 3D-kaupunkimallinnuksessa kunnissa ovat tällä hetkellä resurssien puute ja 3D-mallien ylläpito. Ne johtuvat niin rahoituksesta kuin henkilöstöresursseistakin, osaamattomuudesta ja hankaluuksista löytää sopivimpia ohjelmistoja. Myös kaupunkimallien hyödyntämisessä kaivataan lisää osaamista ja ideointia. Vastaajat toivoivat lisää ammattikorkeakoulujen ja kuntien välistä yhteistyötä.
Insinöörityön kyselyn tuloksia voidaan esimerkiksi hyödyntää mietittäessä erilaisia yhteistyöhankkeita kuntien ja koulujen välillä 3D-kaupunkimallinnuksen kehittämistarpeiden pohjalta.