Työtapaturmien vähentäminen Kymen Seudun Osuuskaupassa
Tani, Sari (2018)
Tani, Sari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810698
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, mistä Kymen Seudun Osuuskaupan työtapaturmat johtuvat, ja esittää kehittämisehdotuksia niiden vähentämiseksi. Kymen Seudun Osuuskauppa on Kymenlaakson alueella toimiva S-ryhmän alueosuuskauppa. Se työllistää noin 1400 henkilöä sen sadassa yksikössä. Tutkimus kohdistui työpaikoilla sattuneisiin työtapaturmiin, eli työpaikkatapaturmiin. Opinnäytetyön tutkimusaineistossa oli mukana yrityksen kaikkien yksiköiden työtapaturmat vuosilta 2013–2017. Työpaikkatapaturmia oli sattunut vuosittain noin sata.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää. Määrällinen tutkimusaineisto koostui yrityksen tapaturmatilastosta. Laadullinen osuus koostui henkilöstön haastatteluista ja Benchmarking-menetelmällä tehdystä yritysvierailusta. Laadullisen haastattelututkimuksen tarkoitus oli saada yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tietoa määrällisestä aineistosta tehtyihin havaintoihin. Benchmarkingilla haettiin hyviä käytäntöjä ja kokemuksia työtapaturmien ehkäisystä. Tutkimustulokset tukivat teoriatietoa siitä,että työtapaturmat ovat monen tekijän summa. Tästä syystä työtapaturmille ei löytynyt yksiselitteistä syytä. Jokaisessa yksikössä oli omat puutteensa ja riskiä lisääviä tekijöitä. Joukossa oli yksiköitä, joissa työtapaturmia sattui huolestuttavan paljon, ja toisaalta niitä, joissa työtapaturmia ei ole sattunut vuosiin. Lisäksi mukana oli lukuisia tapauksia näiden ääripäiden väliltä. Yleispäteviä ongelmakohtia tai tapaturmien syitä oli siltä osin hankala esittää.
Työturvallisuus on kokonaisuus, jonka toteuttamiseen osallistuu koko organisaatio. Jotta työtapaturmien määrä saadaan laskuun, tulee kaikkien sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Tämä onnistuu kouluttamalla koko henkilöstön osaaminen ja asenne kuntoon. Tämän lisäksi koko työyhteisön on osallistuttava kehittämistyöhön ja ideointiin alusta lähtien. Johdon ja esimiesten on aina toimittava esimerkillisesti ja puututtava virheellisiin toimintatapoihin ja muihin havaitsemiinsa puutteisiin sekä kerrattava turvallisuusasioita henkilöstölle säännöllisesti. Johdon vastuulla on myös huolellinen vaarojen ja riskien tunnistaminen ja arviointi sekä korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen. Yksi keskeinen kehittämisen kohde on turvallisuushavaintojen määrän kasvattaminen. Turvallisuushavaintoja saadaan lisää asettamalla selkeät henkilökohtaiset tavoitteet ilmoitusten tekoon ja myös palkitsemalla havainnoista henkilökohtaisesti.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusmenetelmää. Määrällinen tutkimusaineisto koostui yrityksen tapaturmatilastosta. Laadullinen osuus koostui henkilöstön haastatteluista ja Benchmarking-menetelmällä tehdystä yritysvierailusta. Laadullisen haastattelututkimuksen tarkoitus oli saada yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa tietoa määrällisestä aineistosta tehtyihin havaintoihin. Benchmarkingilla haettiin hyviä käytäntöjä ja kokemuksia työtapaturmien ehkäisystä. Tutkimustulokset tukivat teoriatietoa siitä,että työtapaturmat ovat monen tekijän summa. Tästä syystä työtapaturmille ei löytynyt yksiselitteistä syytä. Jokaisessa yksikössä oli omat puutteensa ja riskiä lisääviä tekijöitä. Joukossa oli yksiköitä, joissa työtapaturmia sattui huolestuttavan paljon, ja toisaalta niitä, joissa työtapaturmia ei ole sattunut vuosiin. Lisäksi mukana oli lukuisia tapauksia näiden ääripäiden väliltä. Yleispäteviä ongelmakohtia tai tapaturmien syitä oli siltä osin hankala esittää.
Työturvallisuus on kokonaisuus, jonka toteuttamiseen osallistuu koko organisaatio. Jotta työtapaturmien määrä saadaan laskuun, tulee kaikkien sitoutua yhteisiin tavoitteisiin. Tämä onnistuu kouluttamalla koko henkilöstön osaaminen ja asenne kuntoon. Tämän lisäksi koko työyhteisön on osallistuttava kehittämistyöhön ja ideointiin alusta lähtien. Johdon ja esimiesten on aina toimittava esimerkillisesti ja puututtava virheellisiin toimintatapoihin ja muihin havaitsemiinsa puutteisiin sekä kerrattava turvallisuusasioita henkilöstölle säännöllisesti. Johdon vastuulla on myös huolellinen vaarojen ja riskien tunnistaminen ja arviointi sekä korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen. Yksi keskeinen kehittämisen kohde on turvallisuushavaintojen määrän kasvattaminen. Turvallisuushavaintoja saadaan lisää asettamalla selkeät henkilökohtaiset tavoitteet ilmoitusten tekoon ja myös palkitsemalla havainnoista henkilökohtaisesti.