Elän, Olen, Nautin : Raportti koreografisesta prosessista

Abstract

Taiteellisen opinnäytetyön raportissa kerrotaan koreografian Elän, Olen, Nautin tekemisestä. Koreografian luominen kesti yhteensä kuusi kuukautta. Tuona aikana tapahtui muutoksia ja riskinottoja. Lopullinen versio esitettiin Kuopiossa 27.2.2010. Raportissa kerrotaan päiväkirjamaisesti koreografian teon vaiheista ja haasteista.

Teoksessa tanssi seitsemän tanssijaa, joista jokaisella on oma taustansa ja tanssihistoriansa. Suurin osa heistä ei ollut koskaan työskennellyt yhdessä. Myös koreografi pääsi ensimmäistä kertaa tekemään koreografiaa näin edistyneille ja ammattitaitoisille tanssijoille.

Teos Elän, Olen, Nautin koostuu seitsemästä osasta, jotka erottuvat toisistaan radikaalisti. Osia yhdistää yksi asia: tanssijan vahva läsnäolo lavalla ja hänen ajatuksensa tanssimisesta. Jokaisessa osassa koreografilla on ollut selkeät näkymät siitä, mitä hän on halunnut yleisölle kertoa ja mitä jättää piiloon. Tarkoitus oli synnyttää mielipiteitä ja ajatuksia katsojan silmissä. Tämän lisäksi tekijää kiinnosti neoklassisen baletin luoja George Balanchine. Hän halusi ymmärtää miksi juuri Balanchine oli niin vaikuttava tekijä balettimaailmassa ja miksi hänen koreografioitaan tanssitaan edelleen ympäri maailmaa.

Varsin pitkän prosessin jälkeen syntyi teos, joka synnytti katsojille erilaisia mielipiteitä. Tekijä pääsi tutustumaan Balanchinen tanssityylin ja ymmärsi että hänen on helpompaa luoda omaa liikettä ja tyyliä kuin ottaa vaikutteita muista koreografeista.

Avainsanat: George Balanchine, koreografia, yleisö, neoklassinen baletti

This report opens the choreographic process of the production Living, Being, Enjoying. The process took six months, during which several changes occurred. The final version of Living, Being, Enjoying was performed in Kuopio on February 27th 2010. This journal-like report tells the story of the different phases and challenges of the choreographic process.

There were seven dancers involved in the piece, each of whom had their own background and dance history. Most of them had never worked together. For the choreographer this was the first time she got to work with dancers of such advanced or even professional level.

The piece Living, Being, Enjoying consists of seven parts that differ from one another radically. One thing all the parts have in common is the strong presence of the dancer on stage and her thoughts about dancing. In each part the choreographer had a clear vision of the things she wanted to show the audience, or on the contrary, what she wanted to leave out. Her goal was to evoke opinions and thoughts in the audience. In addition, the choreographer was interested in the father of neo-classical ballet, George Balanchine. She wanted to understand why Balanchine was such a strong figure in the ballet world and why his choreographies have survived through time and are still danced around the world.

After a long process a piece was born, that aroused differing opinions in the audience. The choreographer got to know Balanchine’s style of dancing and found that for her, it was easier to create her own movements, rather than try to replicate or to be influenced by other choreographers.

Key words: George Balanchine, choreography, audience, neo-classical ballet