Linnanmäen Karuselli : Historia, dokumentointi ja merkitysanalyysi
Junkkari, Liina (2018)
Junkkari, Liina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510317
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tutkimuskohteena on Lasten Päivän Säätiön omistama ja Linnanmäen vanhin huvipuistolaite, Karuselli. Se on valmistettu Saksassa vuonna 1896 ja tuotu Linnanmäelle vuonna 1954. Työssä perehdytään laitteen historiaan ja yleisesti Linnamäen, suomalaisten ja eurooppalaisten kansanhupien, ja perinteisen karusellikulttuurin ja -teollisuuden historiaan.
Karusellin osista ei ollut olemassa kattavaa listaa ja laitteen kokoaminen on ollut pelkän muistin varassa. Karuselli dokumentoitiin luetteloimalla kaikki osat. Myös osille tapahtuneita muutoksia selvitettiin. Kokoamista seurattiin alusta loppuun, kaikki vaiheet valokuvattiin ja lopuksi luotiin pohja kokoamisohjeille, joiden avulla on mahdollista vähentää kokoamisessa syntyviä vaurioita ja auttaa kokoamista tulevaisuudessa.
Tässä tutkimuksessa käytettiin australialaista Significance 2.0 -menetelmää ja Suomen Museoliiton vuonna 2015 julkaisemaa merkitysanalyysimenetelmää Karusellin merkityksien selvittämiseksi. Myös Barbara Appelbaumin konservoinnin teoriaa teoksesta Conservation Treatment Methodology hyödynnettiin.
Merkitysanalyysin pohjalta kirjoitettiin merkityslausunto. Karuselli on historiallisesti ja kulttuurisesti merkityksellinen. Laitteella on käyttöarvoa ja sillä on ihmisille sosiaalisia ja kokemuksellisia merkityksiä edelleen. Työn lopussa on pohdintaa Karusellin tulevaisuudesta ja suosituksia laitteen merkityksien säilyttämiseksi.
Karusellin osista ei ollut olemassa kattavaa listaa ja laitteen kokoaminen on ollut pelkän muistin varassa. Karuselli dokumentoitiin luetteloimalla kaikki osat. Myös osille tapahtuneita muutoksia selvitettiin. Kokoamista seurattiin alusta loppuun, kaikki vaiheet valokuvattiin ja lopuksi luotiin pohja kokoamisohjeille, joiden avulla on mahdollista vähentää kokoamisessa syntyviä vaurioita ja auttaa kokoamista tulevaisuudessa.
Tässä tutkimuksessa käytettiin australialaista Significance 2.0 -menetelmää ja Suomen Museoliiton vuonna 2015 julkaisemaa merkitysanalyysimenetelmää Karusellin merkityksien selvittämiseksi. Myös Barbara Appelbaumin konservoinnin teoriaa teoksesta Conservation Treatment Methodology hyödynnettiin.
Merkitysanalyysin pohjalta kirjoitettiin merkityslausunto. Karuselli on historiallisesti ja kulttuurisesti merkityksellinen. Laitteella on käyttöarvoa ja sillä on ihmisille sosiaalisia ja kokemuksellisia merkityksiä edelleen. Työn lopussa on pohdintaa Karusellin tulevaisuudesta ja suosituksia laitteen merkityksien säilyttämiseksi.