Seksuaalisuus ja sen muutokset raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen : Naisten kokemuksia
Kronqvist, Anna; Jämsén, Ella (2018)
Kronqvist, Anna
Jämsén, Ella
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910969
Tiivistelmä
Seksuaalisuus muuttuu raskauden ja synnytyksen myötä. Raskausaikana naisessa tapahtuu fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen. Seksuaalisten halujen muuttumiseen vaikuttavat muun muassa väsymys, hormonitoiminta, vatsan pyöristyminen ja rintojen kasvu. Synnytyksen jälkeen keho alkaa toipua raskaudesta ja valmistautua imetykseen. Komplikaatioista ja fysiologisista muutoksista toipuminen vie aikaa ja vaikuttaa seksuaalisuuteen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata odottavien ja synnyttäneiden naisten kokemuksia seksuaalisuudesta ja sen muutoksista raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä niin, että kätilöt osaisivat kiinnittää synnyttäneiden naisten ohjauksessa huomiota oikeisiin asioihin puhuttaessa seksuaalisuudesta. Tavoitteena oli myös tukea seksuaalisuuden puheeksiottoa ja perheen kokemaa muutosta lapsen syntyessä.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, johon aineisto kerättiin avoimella kyselyllä tammikuussa 2018. Kyselyyn vastasi 24 naista, jotka olivat joko synnyttäneitä tai raskaana olevia naisia. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Aktiivinen Synnytys ry:n kanssa.
Seksuaalisuuteen raskausaikana ja synnytyksen jälkeen vaikuttivat useat eri tekijät. Naiset kokivat seksuaalisuuden muutosten olevan hyvin yksilöllisiä raskausaikana. Synnytyksen jälkeen naiset kokivat itsetunnon ja puolison tuen tärkeänä voimavarana synnytyksestä toipumisessa. Vastauksissa kerrottiin halukkuudesta saada enemmän tietoa seksuaalisuudesta ja sen toteuttamisen mahdollisuuksista raskausaikana. Neuvolajärjestelmän palveluiden huomattiin olevan puutteellisia seksuaalisuuden osalta. Kätilötyössä tulisi huomioida, että jokainen raskaana oleva ja synnyttäjä on yksilö, eikä raskaus tai synnytys noudata mitään samaa kaavaa.
Tutkimuksesta saatiin naisilta kokemusperäistä tietoa, joka voisi toimia tiedonlähteenä niin ammattihenkilöille kuin terveydenhuollon palveluiden käyttäjille. Tutkimustuloksia voisi hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten koulutusten ja toimintaohjelmien kehittämisessä. Tutkimusta voisi hyödyntää myös neuvolajärjestelmän suunnittelussa tai sote-uudistuksessa. Tutkimuksesta voisi julkaista myös artikkelin esimerkiksi terveysalan ammattilehdessä, jolloin haastateltujen naisten kokemukset tulisivat julki ja näin ammattilaiset sekä asiakkaiden toiveet kohtaisivat.
Jatkotutkimuksena opinnäytetyöstä voisi tehdä kvalitatiivisen tutkimuksen, jossa tutkittaisiin, miten naisten kokemukset erottuvat isommassa aineistossa toisistaan. Lisäksi miesten tai perheiden näkökulma olisi kiinnostava.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata odottavien ja synnyttäneiden naisten kokemuksia seksuaalisuudesta ja sen muutoksista raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä niin, että kätilöt osaisivat kiinnittää synnyttäneiden naisten ohjauksessa huomiota oikeisiin asioihin puhuttaessa seksuaalisuudesta. Tavoitteena oli myös tukea seksuaalisuuden puheeksiottoa ja perheen kokemaa muutosta lapsen syntyessä.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, johon aineisto kerättiin avoimella kyselyllä tammikuussa 2018. Kyselyyn vastasi 24 naista, jotka olivat joko synnyttäneitä tai raskaana olevia naisia. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Aktiivinen Synnytys ry:n kanssa.
Seksuaalisuuteen raskausaikana ja synnytyksen jälkeen vaikuttivat useat eri tekijät. Naiset kokivat seksuaalisuuden muutosten olevan hyvin yksilöllisiä raskausaikana. Synnytyksen jälkeen naiset kokivat itsetunnon ja puolison tuen tärkeänä voimavarana synnytyksestä toipumisessa. Vastauksissa kerrottiin halukkuudesta saada enemmän tietoa seksuaalisuudesta ja sen toteuttamisen mahdollisuuksista raskausaikana. Neuvolajärjestelmän palveluiden huomattiin olevan puutteellisia seksuaalisuuden osalta. Kätilötyössä tulisi huomioida, että jokainen raskaana oleva ja synnyttäjä on yksilö, eikä raskaus tai synnytys noudata mitään samaa kaavaa.
Tutkimuksesta saatiin naisilta kokemusperäistä tietoa, joka voisi toimia tiedonlähteenä niin ammattihenkilöille kuin terveydenhuollon palveluiden käyttäjille. Tutkimustuloksia voisi hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten koulutusten ja toimintaohjelmien kehittämisessä. Tutkimusta voisi hyödyntää myös neuvolajärjestelmän suunnittelussa tai sote-uudistuksessa. Tutkimuksesta voisi julkaista myös artikkelin esimerkiksi terveysalan ammattilehdessä, jolloin haastateltujen naisten kokemukset tulisivat julki ja näin ammattilaiset sekä asiakkaiden toiveet kohtaisivat.
Jatkotutkimuksena opinnäytetyöstä voisi tehdä kvalitatiivisen tutkimuksen, jossa tutkittaisiin, miten naisten kokemukset erottuvat isommassa aineistossa toisistaan. Lisäksi miesten tai perheiden näkökulma olisi kiinnostava.