Naisten kokemuksia munasolupunktioon liittyvästä lääkehoidosta ja ohjauksesta
Korvala-Keskitalo, Anna; Mäki, Jutta (2016)
Korvala-Keskitalo, Anna
Mäki, Jutta
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910890
Tiivistelmä
Tahattomasta lapsettomuudesta kärsii noin 15 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista ihmisistä. Lapsettomuudesta puhutaan, kun raskaus ei ole alkanut vuoden säännöllisen sukupuolielämän jälkeen. Hedelmöityshoitojen myötä lapsettomuuteen on saatavilla apua, sillä nykyisillä lapsettomuushoidoilla tulokset ovat hyviä ja jopa 80 prosenttia pareista saa lapsen, jos kaikkia tarjolla olevia hoitomuotoja käytetään. Nykyisin noin 4 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen avulla.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata munasolupunktion kokeneiden naisten kokemuksia saamastaan lääkehoidosta ja sen toteutumisesta. Työ toteutettiin yhdessä Väestöliiton Oulun klinikan kanssa. Tietoa naisten kokemuksista kerättiin kyselylomakkeiden avulla Väestöliiton Oulun klinikan vastaanotolla. Tavoitteena oli kerätä tietoa, jota voitaisiin suoraan hyödyntää munasolupunkiton lääkehoidon kehittämisessä sekä potilaan ohjauksessa.
Tutkimustuloksina selvisi, että suurin osa vastaajista koki munasolupunktion positiivisena toimenpiteenä ja kivunlievityksen tehokkaana. Potilaiden saama ohjaus oli laadukasta ja kattavaa. Kukaan vastaajista ei kokenut jääneensä vaille kunnollista ohjausta.
Jatkotutkimusehdotukseksi muodostui tutkimus puolisoiden huomioimisesta hedelmöityshoitojen ohjauksessa. Hedelmöityshoitoja annetaan edelleen enimmäkseen pariskunnille, joten ohjaus tulisi siis aina kohdentaa pariskunnan molemmille osapuolille yhtä kattavasti.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata munasolupunktion kokeneiden naisten kokemuksia saamastaan lääkehoidosta ja sen toteutumisesta. Työ toteutettiin yhdessä Väestöliiton Oulun klinikan kanssa. Tietoa naisten kokemuksista kerättiin kyselylomakkeiden avulla Väestöliiton Oulun klinikan vastaanotolla. Tavoitteena oli kerätä tietoa, jota voitaisiin suoraan hyödyntää munasolupunkiton lääkehoidon kehittämisessä sekä potilaan ohjauksessa.
Tutkimustuloksina selvisi, että suurin osa vastaajista koki munasolupunktion positiivisena toimenpiteenä ja kivunlievityksen tehokkaana. Potilaiden saama ohjaus oli laadukasta ja kattavaa. Kukaan vastaajista ei kokenut jääneensä vaille kunnollista ohjausta.
Jatkotutkimusehdotukseksi muodostui tutkimus puolisoiden huomioimisesta hedelmöityshoitojen ohjauksessa. Hedelmöityshoitoja annetaan edelleen enimmäkseen pariskunnille, joten ohjaus tulisi siis aina kohdentaa pariskunnan molemmille osapuolille yhtä kattavasti.