Sisäilmasta oireilevien kokemuksia : koetut oireet ja niiden yhteys elämänlaatuun

Abstract

Johdanto: Sisäilman laadulla on suuri merkitys, sillä vietämme sisätiloissa lähes 90 prosenttia ajastamme. Yksi merkittävimmistä tekijöistä huonoon sisäilman laatuun on rakennusten kosteus- ja homevauriot. Arvioiden mukaan, suomalaisista jopa 600 000 – 800 000 altistuukin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille päivittäin. Aiempi tutkimus on osoittanut, ettei toistaiseksi ole mahdollista osoittaa yksilötasolla olosuhteiden ja oireiden välistä yhteyttä. Kohtalaista näyttöä on kuitenkin todettu hengityselimistön oireiden ja rakennusten kosteusvaurioiden välillä.

Tarkoitus ja tavoite: Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa sisäilmasta oireilevien kokemuksia heidän oireistaan ja niiden yhteydestä elämänlaatuun. Tavoitteenamme oli koota tietoa siitä, minkälaisia kokemuksia tutkittavilla on oireista, minkälaisina oireet esiintyvät, ja olivatko koetut oireet yhteydessä heidän elämänlaatuunsa. Tavoitteenamme oli myös, että tutkimuksemme tuloksia voitaisiin hyödyntää hoitotyön kehittämisessä ja oireiden tunnistamisessa.

Menetelmät: Tämän opinnäytetyön materiaali kerättiin internetin keskustelupalstoilta keväällä 2018, ja se toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Keskustelupalstoilla oireita saaneet henkilöt olivat käyneet keskusteluja omista oireistaan, joiden he kokivat johtuneen sisäilmaongelmista. Eri keskustelualoituksia valikoitui tutkimukseemme 17, joissa mukana oli yhteensä 74 eri henkilöä ja heidän kokemuksiaan oireista. Opinnäytetyön taustatietoa keräsimme Medic ja Cinhal tietokantoja apuna käyttäen.

Tulokset: Tutkimuksemme perusteella huonon sisäilman aiheuttamat oireet vaihtelevat eri ihmisten välillä huomattavasti. Toisilla on vähän oireita, kun taas toisilla voi olla laajakin kirjo erilaisia oireita. Koetuilla oireilla on yhteys elämänlaatuun tutkimuksemme mukaan elämänlaatua heikentävästi. Tutkimuksemme yläluokiksi muodostuivat hengityselimistöön liittyvät oireet, neurologiset oireet, allergiaoireet, yleiset tulehdusoireet ja sydänoireet.

Johtopäätökset: Opinnäyteyömme tuloksia voidaan hyödyntää, kun sisäilmaongelmista ja sen aiheuttamista oireista tehdään lisää tutkimuksia. Lisäksi siitä on apua jokaiselle, joka on kiinnostunut huonon sisäilman laadun aiheuttamista terveydellisistä haitoista. Opinnäytetyömme tuo ilmi melko yleisen ja toistaiseksi haastavan ja määrittelemättömän oirekirjon, joka vaatii lisää tutkimusta.

Introduction: Indoor air quality holds great importance since we spend nearly 90 percent of our time indoors. Moisture and mold related damages are one of the most significant elements in poor indoor air quality, and according to estimates up to 600 to 800 thousand people in Finland, are exposed to mold related indoor impurities daily. So far previous research has not been able to establish a link between surrounding conditions and individual symptoms, although moderate evidence has been found between symptoms related to the respiratory system and moisture damage on buildings.

Objective and aim: The objective of our thesis was to study the experienced symptoms caused by poor indoor air quality and their connection to quality of life. Our aim was to gather information of the experienced symptoms; how the symptoms occur, and whether the symptoms are connected to the person’s quality of life. In addition, our objective was that the results of our study could be used in further developing the practice of care work and diagnosing the symptoms resulting from poor indoor air quality.

Methods: The study was conducted through qualitative methodology. The data for this thesis consists of text, that was collected from different online forums where persons experiencing symptoms form poor indoor air quality could express their views and discuss their symptoms. The data was gathered during the Spring of 2018. 17 different discussions were selected, in which 74 different people participated commenting on their experienced symptoms. Background information for the study was gathered from Medic and Cinhal databases.

Results: According to the results of our study, the symptoms from poor indoor air quality may differ significantly. Others may experience only few symptoms, whereas others suffer from a wide range of different symptoms. The experienced symptoms have a connection to quality of life according to our study. The main categorys of our research were symptoms connected to the respiratory system, neurological symptoms, allergy symptoms, general inflammatory symptoms and heart symptoms.

Conclusions: The results of our thesis can be used in further research on poor indoor air quality related symptoms. In addition, the study comes useful for those interested in health disadvantages caused by poor indoor air quality. Our thesis brings forth a relatively common, so far challenging and undefined spectrum of symptoms. Further research is needed on the phenomenon.