Verituotteiden käyttö ensihoitopalvelussa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata verituotteita ja niiden käyttöä ensihoidossa sekä kartoittaa verituotteiden; punasolujen ja kuivaplasman, käyttöä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelussa. Opinnäytetyön tavoitteena on ensihoitajien sekä ensihoitopalvelussa työskentelevien henkilöiden osaamisen kehittäminen sekä ensihoitopalvelun toiminnan tukeminen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä verensiirrot ensihoidossa aloitettiin vuonna 2017. Verituotteet ovat käytössä ensihoitolääkärin ja kenttäjohtajan yksiköissä.

Opinnäytetyö toteutettiin rekisteritutkimuksena. Aineisto muodostui 14 ensihoitokertomuksesta ajalla 7.3.2017 - 13.2.2018. Mukaan tutkimukseen otettiin kaikki potilaat, jotka olivat saaneet verituotteita sairaalan ulkopuolella vuoden 2017 alusta.

Suurin osa potilaista oli yli 65-vuotiaita (79 %) ja miehiä (71 %). Yleisin tehtäväkoodi oli hoitolaitossiirto (21 %) ja vatsakipu (21 %). Yleisimmät työdiagnoosit olivat trauma (29 %) ja sisäinen verenvuoto (29 %). Kaikki potilaat (n=14) saivat hätäverta. Hätäveren lisäksi seitsemälle potilaalle (50 %) annettiin myös LyoPlas-kuivaplasmaa. Suurin osa potilaista (79 %)sai Traneksaamihappoa. Suurimmalla osalla potilaista (86 %) hengitystaajuus oli ennen verensiirtoa koholla, ja viidellä potilaalla (36 %) hengitystaajuus laski verensiirron jälkeen. Yli puolella potilaista (57 %) syketaajuus oli koholla ennen verensiirtoa. Kymmenellä potilaalla (71 %) syketaso laski verensiirron jälkeen. Seitsemällä potilaalla (50 %) keskiverenpaine nousi ja viidellä (36 %) laski verensiirron jälkeen. Pulssipaine nousi 10 potilaalla (71 %)ja laski kahdella potilaalla (14 %) verensiirron jälkeen. Tajunnan taso oli normaali tai lievästi alentunut (GCS 15 - 13) 10 potilaalla (71 %) ennen verensiirron aloittamista. Kuudella potilaalla (43 %) tajunnan taso pysyi samana. Kahdella potilaalla (14 %) tajunnan taso nousi (GCS 14-15) ja yhdellä potilaalla (7 %) laski (GCS 15 - 3) verensiirron jälkeen. Ensihoitokertomuksiin ei ollut kirjattu yhtään haittavaikutusta tai epäilyä verensiirtoreaktiosta.

Tulosten perusteella lähes kaikkien potilaiden peruselintoimintoja kuvaavat arvot paranivat lähtötilanteesta kokonaishoidon ansioista. Verensiirtoa ei voida pitää yksiselitteisenä tekijänä arvojen parantumiseen näillä potilailla. Johtopäätösten todentamiseksi aiheesta tulisi tehdä lisää tutkimuksia.

The purpose of the thesis was to describe the use of blood products in emergency care and to chart the use of blood products, red blood cells and dried plasma, in the emergency care of Etelä-Pohjanmaa hospital district. The aim of the thesis is to develop the competence of the paramedics and support the emergency care service. In Etelä-Pohjanmaa hospital district,blood transfusions in emergency care started in 2017. Blood products are used in the units of emergency doctor and emergency field supervisor.

The thesis was carried out as a register-based study. Research material consisted of 14 emergency care reports from 7 March 2017 to 13 February 2018. All patients who received blood products in prehospital care from the beginning of 2017 were included in the study.

Most of the patients were over 65 years old (79 %) and men (71 %). The most common emergency code was hospital transfer (21 %) and abdominal pain (21 %). The most common work diagnosis was trauma (29 %) and internal bleeding (29 %). All patients (n=14) received blood transfusion. Seven patients (50%) also received LyoPlas dried plasma.The majority of patients (79 %) received Tranexamic acid. Most patients´ (86 %) respiratory frequency was elevated before blood transfusion. Five patients´ (36%) respiratory frequency decreased after transfusion. Over half of the patients (57 %) had their heart rate elevated before blood transfusion. Ten patients’ (71 %) heart rate decreased after transfusion. The main arterial pressure (MAP) of seven patients (50 %) increased and of five patients (36%) decreased after transfusion. Pulse pressure of ten patients (71 %) increased and of two patients (14 %) decreased after transfusion. Ten patients’ (71 %) level of consciousness was normal or slightly decreased (GCS 15 - 13) before blood transfusion. Six patients’ (43 %) level of consciousness remained the same. Level of consciousness of two patients (14%) increased (GCS 14 - 15) and of one patient (7 %) decreased (GCS 15 - 3) after blood transfusion. No adverse effects or suspicions of blood transfusion reaction were recorded in the emergency care reports.

Based on the results, the values describing vital functions improved with almost all patients due to total care. However, blood transfusion cannot be considered as an unequivocal factor for improving measurement results of these patients. Further studies should be conducted to verify more reliable conclusions.