Potilasohje humeruksen suprakondylaarimurtuman kuntoutukseen lapsella

Abstract

Opinnäytetyön tuotoksena valmistuneelle suprakondylaarimurtuman kuntoutukseen suunnatulle potilasohjeelle on suuri tarve, sillä kyseiset murtumat ovat toiseksi yleisimpiä kasvuikäisten murtumia Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä. Tyypillisin vammamekanismi (95% tapauksista) suprakondylaarisissa murtumissa on putoaminen yliojentuneen eli hyperekstensiossa olevan käsivarren varaan, jolloin olecranon toimii tukivälineenä ja keskittää ylikuormituksen humeruksen distaaliosaan. Tämä aiheuttaa murtuman suprakondylaarin alueelle. Murtumien hoitoa ohjaa Gartlandin (1959) luokittelujärjestelmä, jossa murtumat luokitellaan fragmenttien siirtymäasteen mukaan kolmeen eri tyyppiin.

HYKS Lasten ja nuorten tulosyksikön ammattilaisilla ei tällä hetkellä ole käytössään yhtenevää ohjeistusta suprakondylaarimurtuman kuntoutumiseen liittyen, joten tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa ohje murtumasta kuntoutuvalle potilaalle. Potilasohje sisältää lyhyen informatiivisen osuuden humeruksen suprakondylaarimurtuman normaalista kuntoutumisesta, sekä kolme kotona tehtävää harjoitetta. Ohje sisältää lyhyen selityksen lisäksi havainnollistavat kuvat jokaisesta harjoitteesta. Potilasohjeen tarkoitus on olla helppolukuinen, asiakaslähtöinen ja kompakti. Sen tarkoituksena on lisätä tietoa murtuman normaalista paranemisprosessista sekä rohkaista potilasta tekemään kipsin poiston jälkeen harjoitteita, jotka edistävät kyynärnivelen liikelaajuuksien palautumisessa. Potilasohjeen tarkoituksena on myös toimia HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön ammattilaisten työkaluna potilaan ja hänen perheensä ohjeistamisessa.

Aineisto opinnäytetyöhön on kerätty alan kirjallisuudesta, tutkimuksista ja verkkojulkaisuista, sekä HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä toteutetuista asiantuntijahaastatteluista. Opinnäytetyön muodoksi valikoitui toiminnallinen opinnäytetyö. Teoriaosuudessa käsitellään kyynärnivelen toimintaa, tietoa humeruksen suprakondylaarimurtumasta ja sen hoidosta, sekä kuntoutuksen vaikuttavuutta kyynärnivelen liikelaajuuksien palautumisessa. Työn tuotos, fyysinen A4 -kokoinen potilasohje julkaistaan painettuna HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä.

Supracondylar fractures being the second most common paediatric fracture, a patient guide for rehabilitation of this particular fracture in humerus is well-needed at the HUH Children and Adolescents Department (HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikkö). Extension type (95% of all the cases) of supracondylar humerus fractures result from a fall on an outstretched arm, which leads to a forced hyperextension of the elbow. As the olecranon acts as fulcrum, it focuses the stress on the supracondylar area, thereby causing the distal humerus to fracture. The Gartland classification (1959) is a system of categorizing supracondylar humerus fractures into three types based on the degree and direction of displacement, and the presence of intact cortex.

At the moment the Department does not have consistent instructions for the rehabilitation process to give out for the patient and their families, which is why the purpose of this thesis was to produce a guide for patients who have been diagnosed with a supracondylar fracture in humerus. The guide includes a short informative description of the rehabilitation process of supracondular fractures, as well as three exercises explained briefly with photos. The purpose of the guide is to be patient-centered and provide information about the normal healing and rehabilitation process of this type of fracture. The guide is intended to encourage the patient to perform certain exercises that contribute to the elbow joint restoring the range of motion after the immobilization time. The guide is not only for the patient and their families, but it also works as a tool for health-care professionals at the HUH Children and Adolescents Department.

The material for the practice-based thesis was collected from online publications and studies, literature and interviews of an orthopaedic surgeon and a physiotherapist at the HUH Children and Adolescents Department. The theoretical basis includes information about the functions of elbow, humerus supracondylar fracture and its treatment, as well as the effectiveness of rehabilitation in the recovery of the elbow joint range of motion. The outcome of the the thesis, the physical patient guide is to be published in print at the HUH Children and Adolescents Department.