Tiekartta palveluiden asiakaslähtöisempään johtamiseen uudistusten kynnyksellä : Henkilöstöresurssien kohdentuminen, kustannukset ja optimointi Wiitalinnassa

Abstract

Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Wiitaunionin perusturvan Wiitalinnan yksikköön. Työn tavoitteena oli tuottaa konkreettista tietoa henkilöstön työajan käytöstä ja kustannuksista ja esittää jatkokehittämistoimenpiteitä toiminnalle kustannustehokkaan, mutta asiakaslähtöisen palvelun parantamiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää henkilöstön työajan käyttöä ja laskea toimintolaskennalla toimintojen kustannuksia sekä selvittää, toteutuvatko kotihoidon asukkaille päätöksillä myönnetyt ja kehitysvammaisten asumisen palveluissa suunnitellut palveluajat nykytilassa. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka paljon hoitajat käyttävät aikaa suhteessa nimettyihin omahoidettavin. Tutkimuksessa käytettiin kehittävän työntutkimuksen periaatteita soveltaen. Aineistonkeruumenetelmänä oli työajanseuranta, jossa käytettiin tätä opinnäytetyötä varten kehitettyä työajanseurantalomaketta. Tutkimustuloksia peilattiin työn tietoperustassa esitettyihin kansallisiin laatusuosituksiin ikäihmisten asumisen palveluista ja kehitysvammaisten yksilöllisen tuesta esitettyihin kriteereihin.

Tutkimustulokset osoittivat, että henkilöstön työaikaa kohdentui välittömään asiakastyöhön tehostetun kotihoidon tiimissä 42,3 % kokonaistyöajasta ja jonka henkilöstökustannukset olivat viikkotasolla noin 5000 euroa. Kehitysvammaisten asumisen tiimissä välittömän asiakastyön osuus oli 54% ja sen henkilöstökustannukset noin 9000 euroa viikossa. Eniten työaikaa kohdentui ateriapalvelun tehtäviin, ruokailussa avustamiseen ja hygienian hoitoon sekä kirjaamiseen. Tulokset osoittivat, että nykyisellään myönnetyt palvelut pystytään toteuttamaan täysimääräisesti. Tehostetun kotihoidon tiimissä palveluita pystyttäisiin tuottamaan tämän hetkisellä henkilöstömäärällä jopa 45 tuntia enemmän nykyisellä henkilöstömitoituksella. Omahoidettaville kohdennetun työajan osalta tutkimus jäi puutteelliseksi ja tulokset toimivat ainoastaan suuntaa antavana.

Tutkimustulosten perusteella yksikön asiakaslähtöisemmän johtamisen tueksi esitettiin tiekartta, jossa välittömän työajan tavoitteeksi asetettaisiin lähihoitajilla 60% ja sairaanhoitajilla 40% kokonaistyöajasta ja toteutumista seurataan vuosittain työajanseurantajaksolla ja asiakastyytyväisyyskyselyllä. Jatkossa kehitysvammaisten palvelusuunnitelmiin kirjataan ja kuvataan asumisen palveluiden osalta asukkaalle varatut tukitunnit sekä tarkistetaan kotihoidon asiakkaiden palvelusuunnitelmat ja tarkennetaan palvelusuunnitelman päivityksen ohjeistusta, jotta myönnetty aika vastaa todellista palveluntarvetta.

Maakuntien ohjaus- ja koordinointirooli tutkimus- ja kehittämistyössä kasvaa lähitulevaisuudessa. Tutkimus- ja kehitystyössä tulisi olla käytössä yhtenäisesti sovitut kansalliset ja maakunnalliset mittarit. Näin yksikkötasolta saatu tieto olisi mahdollisimman vertailukelpoista ja palvelisi ennen kaikkea asiakkaita ja valinnanvapauden periaatetta.