Kunnossapitorahan allokointi : Kohdentamisen tehostaminen
Mikkola, Teemu (2018)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910892
Tiivistelmä
Kiinteistön korjausrakentamista ohjataan kiinteistön omistajan toimesta. Kiinteistön omistaminen liiketoimintanäkökulmasta edellyttää omistuksen arvon ja käytettävyyden säilyttämistä tai kasvattamista ja siten omistuksesta saatavan kassavirran ylläpitämistä tai lisäämistä. Kiinteistöjen korjausrakentamisen tarpeet ja omistukselle asetettavat tuottovaateet eivät aina kohtaa.
Tämän toimintatutkimuksen tarkoitus oli selvittää onko toimeksiantajaorganisaation käyttöön mahdollista kehittää toimintamallia, jolla kiinteistöjen kunnossapidon budjetoinnin nykyistä toimintatapaa voitaisiin selkeyttää. Tavoitteena oli nopeuttaa budjetointiprosessin läpäisynopeutta, luoda toimintatapaan läpinäkyvyyttä ja tasapuolisuutta sekä samalla yhteen sovittaa kunnossapidon teknistä ja taloudellista näkökulmaa.
Kunnossapidon budjetoinnin prosessikuvaus uudistettiin. Kiinteistöjen salkuttamisen osaksi kehitettiin kunnossapitoluokka niminen työkalu, jolla kiinteistöomistus luokitellaan kunnossapitotarpeiden perusteella erikseen määriteltyihin luokkiin. Kunnossapitoluokalla kiinteistöjen kunnossapidon tekniset tarpeet priorisoidaan etupainotteisesti talouskehykseen sopiviksi jo ennen budjetointiprosessin alkamista. Mallia pilotoitiin tuotannossa syksyllä 2016. Pilotoinnin palautteet kerättiin keväällä 2017.
Kehitetty toimintamalli kasvatti budjetointiprosessin läpäisynopeutta, toi toimintaan läpinäkyvyyttä, tasapuolisuutta sekä tuki paremmin organisaation taloudellisia tavoitteita. Toimintamallin todettiin onnistuneen etenkin taloudellisen suunnittelun näkökulmasta. Toimintamalli ei kuitenkaan tuonut merkittävää lisäarvoa kunnossapidon tekniseen näkökulmaan.
Toimialojen ja alueorganisaatioiden avoin dialogi ylläpitoon liittyvissä asiakokonaisuuksissa on ensiarvoisen tärkeää onnistuneen taloussuunnittelun näkökulmasta. Toimenpide-suosituksena esitettiinkin, että osapuolten välistä yhteistyötä kehitetään entisestään.
Tämän toimintatutkimuksen tarkoitus oli selvittää onko toimeksiantajaorganisaation käyttöön mahdollista kehittää toimintamallia, jolla kiinteistöjen kunnossapidon budjetoinnin nykyistä toimintatapaa voitaisiin selkeyttää. Tavoitteena oli nopeuttaa budjetointiprosessin läpäisynopeutta, luoda toimintatapaan läpinäkyvyyttä ja tasapuolisuutta sekä samalla yhteen sovittaa kunnossapidon teknistä ja taloudellista näkökulmaa.
Kunnossapidon budjetoinnin prosessikuvaus uudistettiin. Kiinteistöjen salkuttamisen osaksi kehitettiin kunnossapitoluokka niminen työkalu, jolla kiinteistöomistus luokitellaan kunnossapitotarpeiden perusteella erikseen määriteltyihin luokkiin. Kunnossapitoluokalla kiinteistöjen kunnossapidon tekniset tarpeet priorisoidaan etupainotteisesti talouskehykseen sopiviksi jo ennen budjetointiprosessin alkamista. Mallia pilotoitiin tuotannossa syksyllä 2016. Pilotoinnin palautteet kerättiin keväällä 2017.
Kehitetty toimintamalli kasvatti budjetointiprosessin läpäisynopeutta, toi toimintaan läpinäkyvyyttä, tasapuolisuutta sekä tuki paremmin organisaation taloudellisia tavoitteita. Toimintamallin todettiin onnistuneen etenkin taloudellisen suunnittelun näkökulmasta. Toimintamalli ei kuitenkaan tuonut merkittävää lisäarvoa kunnossapidon tekniseen näkökulmaan.
Toimialojen ja alueorganisaatioiden avoin dialogi ylläpitoon liittyvissä asiakokonaisuuksissa on ensiarvoisen tärkeää onnistuneen taloussuunnittelun näkökulmasta. Toimenpide-suosituksena esitettiinkin, että osapuolten välistä yhteistyötä kehitetään entisestään.