Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen hakijat
Suikkanen, Anna (2018)
Suikkanen, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052911018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052911018
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville perustietoja Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen hakijoista sekä heidän työskentelysuunnitelmistaan osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen rinnalla ja vanhuuseläkkeen jälkeen. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen tavoitteena on, että hakijat jatkaisivat työskentelyä eläkkeellä olon rinnalla ja lykkäisivät vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Työ tehtiin Työeläkevakuutusyhtiö Ilmariselle, joka muiden eläkevakuutusyhtiöiden kanssa otti uuden työeläkelajin käyttöön eläkeuudistuksen yhteydessä vuonna 2017. Ilmarinen käytti myös kyselystä saatuja tuloksia omassa viestinnässään ja verkkosivuillaan.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa avataan eläkeuudistuksen pääpiirteitä, mutta pääpaino on osittaisessa varhennetussa vanhuuseläkkeessä. Lähteinä teoriaosuudessa on käytetty lähinnä eläketurvakeskuksen materiaaleja, joita eläkeyhtiöt käyttävät pääasiallisesti työeläkelain tiedonlähteenä ja eläkkeiden laskennassa.
Opinnäytetyössä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä kvantitatiivista menetelmää, sähköistä kyselyä, ja saatuja tuloksia vertailtiin Kevan ja Elon tekemiin kyselyihin. Ilmarisen tutkimuksesta saatiin vastaukseksi suurimmilta osin samanlaisia vastauksia kuin edellä mainittujen eläkeyhtiöiden kyselyistä.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että osittainen varhennettu vanhuuseläke ei välttämättä ole hakijoiden kannustin jatkaa työskentelyä eläkkeen rinnalla tai syy vanhuuseläkkeen lykkäämiseen. Eläkettä haettiin ensisijaisesti elintason turvaamiseen. Eläkettä hakivat herkemmin miehet kuin naiset.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa avataan eläkeuudistuksen pääpiirteitä, mutta pääpaino on osittaisessa varhennetussa vanhuuseläkkeessä. Lähteinä teoriaosuudessa on käytetty lähinnä eläketurvakeskuksen materiaaleja, joita eläkeyhtiöt käyttävät pääasiallisesti työeläkelain tiedonlähteenä ja eläkkeiden laskennassa.
Opinnäytetyössä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä kvantitatiivista menetelmää, sähköistä kyselyä, ja saatuja tuloksia vertailtiin Kevan ja Elon tekemiin kyselyihin. Ilmarisen tutkimuksesta saatiin vastaukseksi suurimmilta osin samanlaisia vastauksia kuin edellä mainittujen eläkeyhtiöiden kyselyistä.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että osittainen varhennettu vanhuuseläke ei välttämättä ole hakijoiden kannustin jatkaa työskentelyä eläkkeen rinnalla tai syy vanhuuseläkkeen lykkäämiseen. Eläkettä haettiin ensisijaisesti elintason turvaamiseen. Eläkettä hakivat herkemmin miehet kuin naiset.