Uhka- ja vaaratilanteet Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella
Luoma, Petri (2018)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111560
Tiivistelmä
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kerätty uhka- ja vaaratilanneilmoituksia nykymuotoisella ilmoituksella vuodesta 2013 alkaen. Lomake on pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tuottama ja sillä kerätään tietoa pelastuslaitosten tuottamissa ensihoitopalveluissa tapahtuneista uhka- ja vaaratilanteista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ensihoidon uhka- ja vaaratilanteita sekä kartoittaa tilanteita, jotka ovat johtaneet uhka- ja vaaratilanneilmoituksen tekemiseen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa, jolla mahdolliset uhka- ja vaaratilanteet voidaan ennakolta tunnistaa.
Tutkimusajankohtana vuosina 2013-2016 ilmoitetuista uhka- ja vaaratilanteista (N=47) suurin osa oli kielellistä, henkistä tai lievää fyysistä väkivaltaa. Vakavaa fyysistä väkivaltaa tai vakavaa vammoja aiheuttanutta väkivaltaa sekä esineisiin tai laitteisiin kohdistunutta väkivaltaa ilmoitettiin myös tapahtuneeksi. Tyypillinen uhka- tai vaarakäyttäytyjä oli päihtynyt miespuolinen asiakas. Uhka- tai vaaratilanne sattui tyypillisesti kohteessa yksityisessä asunnossa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että ensihoidossa työskenteleville tulisi järjestää koulutusta uhka- ja vaaratilanteisiin. Koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota ensihoitohenkilöstön omaan toimintaan ja sitä tulisi kehittää niin, että tilanteen edetessä uhkaavaksi tai väkivaltaiseksi he osaisivat toimia oikein. Tapahtuneiden tilanteiden jälkeen lähiesimiehen rooli on suuri arvioitaessa jälkitoimenpiteitä. Viranomaisten välistä yhteistyötä, erityisesti hätäkeskuksen ja poliisin kanssa tulisi parantaa. Tutkimuksesta on hyötyä myös työnantajalle, koska näin organisaatio saa tutkittua tietoa perustellakseen esimerkiksi henkilöstön koulutuksen tarvetta ja suojavälineiden hankintoja.
Tutkimusten perusteella uhka- ja vaaratilanteista raportointia tulisi parantaa, koska kattavammalla raportoinnilla saataisiin luotettavampaa tietoa ongelman laajuudesta. Ensihoidossa tapahtuvat uhka- ja vaaratilanteet ovat lisääntyneet vuosi vuodelta, vaikka koko maan kattavaa tutkimustietoa aiheesta ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa. Kotimaiset sekä kansainväliset tutkimukset osoittavat ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan olevan yleistä. Tämä on erityisen huolestuttava asia, ottaen huomioon ammatin luonteen auttajana. Kenenkään ensihoidossa työskentelevän ei tulisi sitä hyväksyä missään muodoissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ensihoidon uhka- ja vaaratilanteita sekä kartoittaa tilanteita, jotka ovat johtaneet uhka- ja vaaratilanneilmoituksen tekemiseen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa, jolla mahdolliset uhka- ja vaaratilanteet voidaan ennakolta tunnistaa.
Tutkimusajankohtana vuosina 2013-2016 ilmoitetuista uhka- ja vaaratilanteista (N=47) suurin osa oli kielellistä, henkistä tai lievää fyysistä väkivaltaa. Vakavaa fyysistä väkivaltaa tai vakavaa vammoja aiheuttanutta väkivaltaa sekä esineisiin tai laitteisiin kohdistunutta väkivaltaa ilmoitettiin myös tapahtuneeksi. Tyypillinen uhka- tai vaarakäyttäytyjä oli päihtynyt miespuolinen asiakas. Uhka- tai vaaratilanne sattui tyypillisesti kohteessa yksityisessä asunnossa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että ensihoidossa työskenteleville tulisi järjestää koulutusta uhka- ja vaaratilanteisiin. Koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota ensihoitohenkilöstön omaan toimintaan ja sitä tulisi kehittää niin, että tilanteen edetessä uhkaavaksi tai väkivaltaiseksi he osaisivat toimia oikein. Tapahtuneiden tilanteiden jälkeen lähiesimiehen rooli on suuri arvioitaessa jälkitoimenpiteitä. Viranomaisten välistä yhteistyötä, erityisesti hätäkeskuksen ja poliisin kanssa tulisi parantaa. Tutkimuksesta on hyötyä myös työnantajalle, koska näin organisaatio saa tutkittua tietoa perustellakseen esimerkiksi henkilöstön koulutuksen tarvetta ja suojavälineiden hankintoja.
Tutkimusten perusteella uhka- ja vaaratilanteista raportointia tulisi parantaa, koska kattavammalla raportoinnilla saataisiin luotettavampaa tietoa ongelman laajuudesta. Ensihoidossa tapahtuvat uhka- ja vaaratilanteet ovat lisääntyneet vuosi vuodelta, vaikka koko maan kattavaa tutkimustietoa aiheesta ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa. Kotimaiset sekä kansainväliset tutkimukset osoittavat ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan olevan yleistä. Tämä on erityisen huolestuttava asia, ottaen huomioon ammatin luonteen auttajana. Kenenkään ensihoidossa työskentelevän ei tulisi sitä hyväksyä missään muodoissa.