Omakotitalon ilmatiiviys ennen ja jälkeen alapohjalaatan tiivistämistä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka paljon betonisen alapohjalaatan reunoilla sijaitsevan ilmaraon tiivistäminen parantaa rakennuksen ilmatiiviyttä, kuinka paljon parantuneen ilmatiiviyden ansiosta säästetään energiakustannuksissa sekä soveltuuko elastinen tiivistysmassa keinoksi korjata ilmavuotoja sisältävän alapohjalaatan ja ulkoseinän välinen liitos. Tutkimusmenetelminä käytettiin ilmavuotomittauksia sekä arvioitiin alapohjalaatan muodonmuutoksia laskennallisesti.

Tutkimuskohteeksi valikoitu Rovaniemellä sijaitseva omakotitalo, johon oli tehty rakennusaikana ilmavuotomittaus ennen alapohjalaatan reunojen tiivistämistä. Alapohjalaatassa havaitut ilmavuodot oli sittemmin korjattu elastisella tiivistysmassalla. Rakennukseen suoritettiin ilmavuotomittaus uudelleen.

Ilmavuotoluku q50 oli ollut ennen korjausta 1,40 m3/m2h. Uudelleenmittauksessa ilmavuotoluvuksi saatiin 0,56 m3/m2h. Rakennuksen ilmanpitävyyden todettiin parantuneen merkittävästi korjausten johdosta. Lämmitysenergiantarve pieneni vuositasolla karkeasti arvioiden 550 kWh, mikä tarkoittaisi kahdenkymmenen vuoden aikana n. 1500 euron säästöä lämmityskustannuksissa.

Elastisen tiivistysmassan todettiin olevan mahdollinen korjaustapa, mikäli voidaan olla varmoja, ettei korjaussaumaan tule kohdistumaan jatkossa tiivistysmassan ominaisuuksiin nähden liian suuria liikkeitä. Uudiskohteissa tiivistystapa ei kuitenkaan ole suositeltava, koska se sisältää riskejä ja käytettävissä on myös luotettavampia menetelmiä.

The aim of this thesis was to investigate how much the sealing of the base floor slab improves the air tightness of the building and how much can be saved in the costs. In addition, the objective was to find out if the use of elastic sealing mass is a proper repair method.

A detached house located in Rovaniemi was studied. In the past before the outer edges of the base floor slab had been sealed the building had been measured for air tightness. The leakages found had been repaired. The air tightness measurements were redone for this thesis. The research methods used were air leakage measurements and base floor slab transformation evaluations through calculations.

Before the repairs the air leakage rate q50 had been 1,40 m3/m2h. The results from the second measurements after the repairs were 0,56 m3/m2h. Thus, the air tightness of the building had improved considerably. The required yearly heating energy had dropped roughly by 550 kWh, which would mean around 1500 € savings in a 20-year period. The elastic sealing mass was found to be a plausible repairing method if the slab transformations do not exceed the stretch capabilities of the sealing mass. However, it is not recommended to use this sealing method in new constructions as there are better and more reliable methods available.