Omakotitalon ilmatiiviys ennen ja jälkeen alapohjalaatan tiivistämistä
Kouri, Kalle (2018)
Kouri, Kalle
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111790
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka paljon betonisen alapohjalaatan reunoilla sijaitsevan ilmaraon tiivistäminen parantaa rakennuksen ilmatiiviyttä, kuinka paljon parantuneen ilmatiiviyden ansiosta säästetään energiakustannuksissa sekä soveltuuko elastinen tiivistysmassa keinoksi korjata ilmavuotoja sisältävän alapohjalaatan ja ulkoseinän välinen liitos. Tutkimusmenetelminä käytettiin ilmavuotomittauksia sekä arvioitiin alapohjalaatan muodonmuutoksia laskennallisesti.
Tutkimuskohteeksi valikoitu Rovaniemellä sijaitseva omakotitalo, johon oli tehty rakennusaikana ilmavuotomittaus ennen alapohjalaatan reunojen tiivistämistä. Alapohjalaatassa havaitut ilmavuodot oli sittemmin korjattu elastisella tiivistysmassalla. Rakennukseen suoritettiin ilmavuotomittaus uudelleen.
Ilmavuotoluku q50 oli ollut ennen korjausta 1,40 m3/m2h. Uudelleenmittauksessa ilmavuotoluvuksi saatiin 0,56 m3/m2h. Rakennuksen ilmanpitävyyden todettiin parantuneen merkittävästi korjausten johdosta. Lämmitysenergiantarve pieneni vuositasolla karkeasti arvioiden 550 kWh, mikä tarkoittaisi kahdenkymmenen vuoden aikana n. 1500 euron säästöä lämmityskustannuksissa.
Elastisen tiivistysmassan todettiin olevan mahdollinen korjaustapa, mikäli voidaan olla varmoja, ettei korjaussaumaan tule kohdistumaan jatkossa tiivistysmassan ominaisuuksiin nähden liian suuria liikkeitä. Uudiskohteissa tiivistystapa ei kuitenkaan ole suositeltava, koska se sisältää riskejä ja käytettävissä on myös luotettavampia menetelmiä.
Tutkimuskohteeksi valikoitu Rovaniemellä sijaitseva omakotitalo, johon oli tehty rakennusaikana ilmavuotomittaus ennen alapohjalaatan reunojen tiivistämistä. Alapohjalaatassa havaitut ilmavuodot oli sittemmin korjattu elastisella tiivistysmassalla. Rakennukseen suoritettiin ilmavuotomittaus uudelleen.
Ilmavuotoluku q50 oli ollut ennen korjausta 1,40 m3/m2h. Uudelleenmittauksessa ilmavuotoluvuksi saatiin 0,56 m3/m2h. Rakennuksen ilmanpitävyyden todettiin parantuneen merkittävästi korjausten johdosta. Lämmitysenergiantarve pieneni vuositasolla karkeasti arvioiden 550 kWh, mikä tarkoittaisi kahdenkymmenen vuoden aikana n. 1500 euron säästöä lämmityskustannuksissa.
Elastisen tiivistysmassan todettiin olevan mahdollinen korjaustapa, mikäli voidaan olla varmoja, ettei korjaussaumaan tule kohdistumaan jatkossa tiivistysmassan ominaisuuksiin nähden liian suuria liikkeitä. Uudiskohteissa tiivistystapa ei kuitenkaan ole suositeltava, koska se sisältää riskejä ja käytettävissä on myös luotettavampia menetelmiä.