Jokilaaksojen pelastuslaitoksen lastensuojeluilmoituksen toimintamallin käytettävyyden arviointi ensihoitajien kokemana.

Abstract

Lastensuojelulaissa ensihoitajaa edellytetään tekemään lastensuojeluilmoitus, mikäli hän tunnistaa lastensuojelun tarpeen. Mikäli ensihoitaja epäilee, että lapsen kehitys on vaarassa tai huolenpito ja hoidontarve on riittämätöntä, hänellä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä viipymättä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen tekemiseen riittää ensihoitajan pelkkä epäily lapsen kaltoinkohtelusta. Aikaisempien tutkimusten mukaan ensihoitajat kokevat tarvitsevansa lisää koulutusta lastensuojeluilmoituksen tekoon liittyen. Aihe on ajankohtainen, sillä lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslaitoksella on keväällä 2017 koottu työryhmä, jossa työskentelee kuusi pelastuslaitoksen ensihoitajaa. Heidän tehtävänään oli luoda ensihoitajille uusi toimintamalli koskien lastensuojeluilmoituksen tekoprosessia. Toimintamallin tarkoituksena on ohjata ensihoitajia käytännön työssä, silloin kun ensihoitotehtävä edellyttää lastensuojeluilmoituksen tekoa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen tarkoituksena oli kuvata ensihoitajien kokemuksia toimintamallin käytettävyydestä lastensuojeluilmoituksen tekoprosessissa. Tutkimuksen tulosten avulla työryhmällä on mahdollisuus tarvittaessa parantaa toimintamallin käytettävyyttä sekä järjestää lisäkoulutusta aihealueeseen liittyen. Tutkimusaineisto kerättiin ensihoitajilta Webropol- kyselyn avulla. Kysely lähetettiin 162:lle ensihoitajalle sähköpostin välityksellä. Aikaa kyselyyn vastaamiseen oli kaksi viikkoa. Ensihoitajien vastauksista muodostettiin sisällönanalyysin avulla yksi pääluokka, joka nimettiin Toimintamallin käytettävyyden arvioinniksi. Pääluokka muodostettiin yläluokista Toimintamallin hyödynnettävyys ja Toimintamallin käytettävyys. Yläluokka Toimintamallin hyödynnettävyys muodostettiin alaluokista Selkeä ohje, Hyvä muistin tuki ja Hyödytön. Alaluokat Koulutustarve, Tiedottaminen ja Yhteystietojen saatavuus muodostivat puolestaan yläluokan Toimintamallin käytettävyys. Ensihoitajat kokivat olemassa olevan toimintamallin käytettävyyden hyväksi. He toivoivat kuitenkin lisäkoulutusta aihealueesta ja lastensuojeluilmoituksen tekoprosessin yksinkertaistamista. Tutkimustulosten perusteella organisaatiossa tulisi jatkossa järjestää lisäkoulutusta lastensuojelusta ja selkeyttää lastensuojeluilmoituksen toimintamallin ohjeistusta.

According to the child welfare act a paramedic is required to issue a child welfare notification if he or she recognizes the need for child protection. If the paramedic suspects that the child's development is in danger or that the child is in need of care or that their need for care is not being met, he or she is obliged to submit a welfare notification. The notice must be given without delay and without regard for confidentiality provisions. A suspicion of a child being mistreated is enough reason to issue a notification. Earlier surveys show that paramedics feel that they need additional training in regard to making child protection notifications. The issue is relevant as the number of child welfare notifications is on the rise. This thesis was made in co-operation with the Jokilaaksot rescue service. In the spring of 2017 the rescue unit gathered a team of six rescue officers. Their task was to create a new operating model for paramedics regarding the process of issuing child welfare notifications. The purpose of the model is to guide the paramedics in practical work when the emergency care service requires a child welfare notification. The research is qualitative and its purpose is to map out the paramedics own experiences with the usability of the operating model in the process of child welfare notification. The results of this research help the taskforce to better the usability of the operating model where needed and to arrange additional training related to the topic. The survey data was collected from the paramedics via the Webrop survey. The inquiry was sent to 162 paramedics via email. Time to respond to the questionnaire was two weeks. A primary category was formed from the responses of the paramedics via content analysis and it was named Operating model usability assessment. This primary category was formed from the primary classes: Operating model appropriability and Operating model usability. The primary class Operating model appropriability was formed from the subclasses Clear instruction, Useful memory support and Useless. The subgroups Training needs, Informing and Availability of contact information formed the primary class Operating model usability. The paramedics found the usability of the existing operating model to be good. They wanted additional training regarding the field of study as well as the simplification of the process of making child welfare notifications. Based on the results of the study additional training regarding child welfare ought to be arranged and the instructions given for child welfare notification made clearer.