Toimintamallin kehittäminen työhyvinvointia tukevaan esimiestyöhön
Westerholm, Jenni (2018)
Westerholm, Jenni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011271
Tiivistelmä
Tämän kehittämistehtävän päämääränä oli luoda toimintamalli, joka tukisi esimiesten työhyvinvointia ja esimiehet voisivat näin ollen oman työhyvinvointinsa kautta vaikuttaa positiivisesti toimihenkilöiden työhyvinvointiin. Erityisesti kehitystyössä haluttiin ottaa huomioon psykososiaalisiin kuormitustekijöihin vaikuttavat seikat. Työhyvinvoinnin edistämisen ja psykososiaalisen kuormituksen vähentämisen kontekstissa nostettiin esille myös työyhteisötaidot ja niiden kehittäminen.
Kehittämistehtävä toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tiedonkeruu- ja tutkimustulosten analysointi menetelmiä. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millainen merkitys esimiestyöllä on työhyvinvointiin ja millaisella esimiestyöllä voidaan työhyvinvointiin vaikuttaa positiivisesti.
Lähtötilanteessa esimiesten pahimpia psykososiaalisia kuormitustekijöitä olivat muun muassa aikapaine, työn jatkuva keskeytyminen ja työn sirpaleisuus. Toimihenkilöiden vastauksista nousi esille samoja kuormitustekijöitä, mutta lisäksi myös työyhteisöön sekä esimiestyöhön liittyviä asioita. Merkille pantavaa oli myös toimihenkilöiden huoli esimiehen jaksamisesta.
Toimintamallin ydin oli Lean-johtamismallin oivallusten soveltamisessa yksikön esimiestyössä. Tämä kehitystyö osoitti, että Lean-johtamismallin avulla voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin positiivisesti myös lyhyellä aikavälillä. Tulosten kokonaisuuden perusteella voidaan todeta, että esimiestyöllä on merkittävä rooli työhyvinvoinnissa ja tässä tutkimuksessa esimiestyöllä oli positiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Kun esimiestyössä tapahtui kehitystä ja esimiehet itse kokivat työhyvinvointinsa parantuneen, niin myös toimihenkilöiden haitallisessa psykososiaalisessa kuormituksessa tapahtui laskua. Tämän kehitystyön jälkeen esimiehillä on paremmat valmiudet kehittää itseään, tiimejään ja prosesseja ja näin ollen vaikuttaa työhyvinvointiin positiivisesti.
Kehittämistehtävä toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tiedonkeruu- ja tutkimustulosten analysointi menetelmiä. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millainen merkitys esimiestyöllä on työhyvinvointiin ja millaisella esimiestyöllä voidaan työhyvinvointiin vaikuttaa positiivisesti.
Lähtötilanteessa esimiesten pahimpia psykososiaalisia kuormitustekijöitä olivat muun muassa aikapaine, työn jatkuva keskeytyminen ja työn sirpaleisuus. Toimihenkilöiden vastauksista nousi esille samoja kuormitustekijöitä, mutta lisäksi myös työyhteisöön sekä esimiestyöhön liittyviä asioita. Merkille pantavaa oli myös toimihenkilöiden huoli esimiehen jaksamisesta.
Toimintamallin ydin oli Lean-johtamismallin oivallusten soveltamisessa yksikön esimiestyössä. Tämä kehitystyö osoitti, että Lean-johtamismallin avulla voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin positiivisesti myös lyhyellä aikavälillä. Tulosten kokonaisuuden perusteella voidaan todeta, että esimiestyöllä on merkittävä rooli työhyvinvoinnissa ja tässä tutkimuksessa esimiestyöllä oli positiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Kun esimiestyössä tapahtui kehitystä ja esimiehet itse kokivat työhyvinvointinsa parantuneen, niin myös toimihenkilöiden haitallisessa psykososiaalisessa kuormituksessa tapahtui laskua. Tämän kehitystyön jälkeen esimiehillä on paremmat valmiudet kehittää itseään, tiimejään ja prosesseja ja näin ollen vaikuttaa työhyvinvointiin positiivisesti.