Käsirahan vaikutus maksukykyyn investointirahoituksessa
Tynkkynen, Samu-Pekka (2018)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011288
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää toimeksiantajayrityksen OP Yrityspankki Oyj:n käsirahamallin toimivuutta osamaksupohjaisessa investointirahoituksessa. Toimeksiantaja on suuri finanssipalvelukonserni, joka toimii Suomessa ja Baltian alueella. Opinnäytetyön tavoitteena oli selventää, onko käsirahan määrällä vaikutusta heikossa taloudellisessa tilassa olevan yrityksen maksukykyyn.
Kvantitatiivinen tutkimus tehtiin satunnaisotannalla kuljetuskaluston realisointitilastosta ja sitä verrattiin laajempaan vertailuaineistoon.
Kohdeaineistosta kerättyjä avainmuuttujia verrattiin kuljetuskaluston vertailuaineistoon ja etsittiin näille korrelaatiota tai toistuvaa trendiä. Tutkimusaineistoja vertailemalla nousi esiin, ettei kohdeaineisto tue tutkimushypoteesia. Käsirahan määrä huonommin luottoluokitelluilla yrityksillä oli yllätykseksi pienempi kuin paremman luottoluokan yrityksillä. Tämä tulos oli päinvastainen kuin oletettiin. Lisäksi käsirahat poikkesivat niitä verrattaessa vertailuaineistoon, eikä niiden määrällä vaikuttaisi olevan selkeää yhteyttä maksukyvyttömyyteen.
Käsirahan osuus kasvaa yleensä luottoluokan heikentyessä, mutta realisointiin päätyneiden kohteiden osuudet ovat olleet silti merkittävästi pienempiä kuin keskimäärin, mikä poikkeaa myös yleisestä käsirahamallista. Maksukyvyttömillä asiakkailla oli verrattain pieni käsiraha, mutta siitä huolimatta ne ovat ajautuneet maksukyvyttömyyteen.
Tutkimuksesta selvinneet luvut viestivät siitä, että käsirahavaateesta tulisi pitää kiinni eikä luottoa tulisi myöntää heikon talouden yrityksille. Vähäinen käsirahan määrä kasvattaa luotonantajan riskiä, varsinkin huonompien luottoluokkien yrityksissä.
Kvantitatiivinen tutkimus tehtiin satunnaisotannalla kuljetuskaluston realisointitilastosta ja sitä verrattiin laajempaan vertailuaineistoon.
Kohdeaineistosta kerättyjä avainmuuttujia verrattiin kuljetuskaluston vertailuaineistoon ja etsittiin näille korrelaatiota tai toistuvaa trendiä. Tutkimusaineistoja vertailemalla nousi esiin, ettei kohdeaineisto tue tutkimushypoteesia. Käsirahan määrä huonommin luottoluokitelluilla yrityksillä oli yllätykseksi pienempi kuin paremman luottoluokan yrityksillä. Tämä tulos oli päinvastainen kuin oletettiin. Lisäksi käsirahat poikkesivat niitä verrattaessa vertailuaineistoon, eikä niiden määrällä vaikuttaisi olevan selkeää yhteyttä maksukyvyttömyyteen.
Käsirahan osuus kasvaa yleensä luottoluokan heikentyessä, mutta realisointiin päätyneiden kohteiden osuudet ovat olleet silti merkittävästi pienempiä kuin keskimäärin, mikä poikkeaa myös yleisestä käsirahamallista. Maksukyvyttömillä asiakkailla oli verrattain pieni käsiraha, mutta siitä huolimatta ne ovat ajautuneet maksukyvyttömyyteen.
Tutkimuksesta selvinneet luvut viestivät siitä, että käsirahavaateesta tulisi pitää kiinni eikä luottoa tulisi myöntää heikon talouden yrityksille. Vähäinen käsirahan määrä kasvattaa luotonantajan riskiä, varsinkin huonompien luottoluokkien yrityksissä.