Nordean Mobiilipankki-sovellus: kehityskohtia asiakkaiden näkökulmasta
Leidén, Markus (2018)
Leidén, Markus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111699
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada Nordea-pankin asiakkailta ideoita Nordean Mobiilipankki-sovelluksen kehittämiseksi. Nordea on julkaissut älylaitteille useita pankkiasioiden hoitamiseen liittyviä sovelluksia, joista yksi on Mobiilipankki-sovellus, joka on tämän opinnäytetyön painopiste.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli haastattelu, joka toteutettiin joko puhelimen välityksellä tai kasvotusten Nordean konttorissa. Tutkimus sisältää elementtejä sekä kvantitatiivisesta että kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Haastattelumuotona käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, hyödyntäen sekä numeerisella skaalalla mitattavia arvosanoja että avointa palautetta. Opinnäytetyötä varten haastateltiin 51 Nordean asiakasta. Opinnäyteyön teoriaosuus käsitteli pankkitoiminnan kehittymistä viime vuosien ajalta painopisteenä verkkopankin ja suomalaisten pankkien tarjoamien mobiilisovellusten kehittyminen. Tämän lisäksi käsiteltiin myös Nordean Mobiilipankki-sovelluksen tämänhetkisiä ominaisuuksia ja yleistä tietoa sovelluksesta.
Tutkimusaineistoa analysoidessa vastaajat jaettiin neljään eri ikäluokkaan. Tutkimuksen tuloksissa näkyi eroavaisuuksia eri ikäluokkien antamissa vastauksissa. Vanhempien ikäluokkien mielestä sovelluksen käytön oppiminen oli vaikeampaa, kuin nuorten vastaajien mielestä. Verkkopankin käyttö oli Mobiilipankki-sovelluksen käyttöön verrattuna suositumpaa vanhempien ikäluokkien keskuudessa. Kaikilta ikäluokilta saatiin kehitysideoita sovelluksen toimivuuden parantamiseksi. Avoimessa palautteessa merkittävimpiä havaintoja olivat sovelluksen käytön nopeus ja kätevyys sekä sovelluksen turvallisuuskysymykset.
Tutkimuksen vastauksien perusteella opinnäytetyön lopussa esitettiin konkreettisia kehitysehdotuksia Nordean Mobiilipankki-sovelluksen käytettävyyden parantamiseksi. Merkittävimmäksi kehityskohteeksi ja yhdistäväksi tekijäksi eri haastateltavien antamissa vastauksissa nousi sovelluksen muokattavuus. Opinnäytetyön lopussa arvioitiin tutkimuksen luotettavuutta reliabiliteetin ja validiteetin pohjalta. Kaiken kaikkiaan tutkimus oli onnistunut.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli haastattelu, joka toteutettiin joko puhelimen välityksellä tai kasvotusten Nordean konttorissa. Tutkimus sisältää elementtejä sekä kvantitatiivisesta että kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Haastattelumuotona käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, hyödyntäen sekä numeerisella skaalalla mitattavia arvosanoja että avointa palautetta. Opinnäytetyötä varten haastateltiin 51 Nordean asiakasta. Opinnäyteyön teoriaosuus käsitteli pankkitoiminnan kehittymistä viime vuosien ajalta painopisteenä verkkopankin ja suomalaisten pankkien tarjoamien mobiilisovellusten kehittyminen. Tämän lisäksi käsiteltiin myös Nordean Mobiilipankki-sovelluksen tämänhetkisiä ominaisuuksia ja yleistä tietoa sovelluksesta.
Tutkimusaineistoa analysoidessa vastaajat jaettiin neljään eri ikäluokkaan. Tutkimuksen tuloksissa näkyi eroavaisuuksia eri ikäluokkien antamissa vastauksissa. Vanhempien ikäluokkien mielestä sovelluksen käytön oppiminen oli vaikeampaa, kuin nuorten vastaajien mielestä. Verkkopankin käyttö oli Mobiilipankki-sovelluksen käyttöön verrattuna suositumpaa vanhempien ikäluokkien keskuudessa. Kaikilta ikäluokilta saatiin kehitysideoita sovelluksen toimivuuden parantamiseksi. Avoimessa palautteessa merkittävimpiä havaintoja olivat sovelluksen käytön nopeus ja kätevyys sekä sovelluksen turvallisuuskysymykset.
Tutkimuksen vastauksien perusteella opinnäytetyön lopussa esitettiin konkreettisia kehitysehdotuksia Nordean Mobiilipankki-sovelluksen käytettävyyden parantamiseksi. Merkittävimmäksi kehityskohteeksi ja yhdistäväksi tekijäksi eri haastateltavien antamissa vastauksissa nousi sovelluksen muokattavuus. Opinnäytetyön lopussa arvioitiin tutkimuksen luotettavuutta reliabiliteetin ja validiteetin pohjalta. Kaiken kaikkiaan tutkimus oli onnistunut.