Aivoverenkiertohäiriöpotilaan ensihoitotyö kotoa sairaalaan : Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Abstract

Aivoverenkiertohäiriö on Suomen neljänneksi yleisin kuolinsyy. Vuosittain aivoverenkiertohäiriön sairastaa 25 000 henkilöä. On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä, tarvittaisiin 100 uutta 33-paikkaista hoitokotia pelkästään aivoveren-kiertohäiriöpotilaille, jos hoitotoimenpiteet ja kansalaisten valistaminen eivät pa-rane. Opinnäytetyössä käydään läpi TIA, aivoinfarkti sekä aivoverenvuodot SAV ja ICH.

Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyössä perehdytään aivoverenkiertohäiriön oireisiin, riskitekijöihin, sekä aivoverenkiertohäiriöpotilaan ensihoitotyöhön. Opinnäytetyötä ohjaa kaksi tutkimuskysymystä: Mitä on ensihoitotyö kotoa sairaalaan sekä millaisia asioita AVH-potilaiden ensihoitotyössä tulisi ottaa huomioon.

Opinnäytetyön pohjalta laadittiin tiivistetty ohje EPSHP:n ensihoitokeskukselle, josta selviää tärkeimmät ohjeet AVH-potilaan tutkimiseen ja hoitoon. Tiivistelmää voi käyttää perehdyttämiseen tai kertaamiseen.

Aivoverenkiertohäiriöiden ensihoidossa on tärkeää ottaa huomioon, että AVH-potilaat muodostavat yhden aikakriittisimmistä potilasryhmistä. Uusien tutkimusten ja niiden pohjalta tehtyjen uusien toimintaohjeiden avulla AVH-potilaiden hoitoon pääsyn aikaikkunaa voidaan pienentää, mikä edistää potilaan mahdollisuuksia selviytyä ja kuntoutua. Tutkimukset osoittavat, että AVH-tapauksissa ai-kaviivettä syntyy eniten potilaan kohtauspaikalla, ja tätä aikaviivettä on mahdollista pienentää ensihoitajille kohdennetulla lisäkoulutuksella ja toimintaohjeiden päivittämisellä.

Tuloksena voidaan todeta, että ensihoito on voimaton, jos kansalaiset tai hätäkeskus eivät tunnista aivoverenkiertohäiriöpotilaan oireita. Ilman kansalaisia ja hätäkeskusta ensihoito saa tehtävän joko liian myöhään tai ei ollenkaan. Opinnäytetyötä tehtäessä ei selvinnyt, kuinka hyvin kansalaiset tunnistavat aivoverenkiertohäiriöpotilaan oireita tai jos oireet ilmaantuvat soittavatko kansalaiset heti hätänumeroon. Näitä asioita voisi tutkia tarkemmin, jonka pohjalta valistamista voitaisiin entisestään parantaa.

Stroke is the fourth most common cause of death in Finland. Every year 25 000 people suffer from stroke or other cerebral disorder. It has been estimated that by 2020 about 100 new wards with 33 patient beds will be needed just to take care of stroke patients if the medical procedures and citizen awareness will not get better. In this thesis TIA, stroke, SAV and ICH will be introduced.

This thesis is a descriptive literature review. This thesis introduces stroke symptoms, stroke risk factors and stroke emergency. Two research questions are the foundation of this thesis: What is emergency care from home to hospital? What things should be taken into consideration in stroke emergency?

With the help of this thesis a compact guide will be prepared for the EPSHP emergency centre. From the guide one will find the basic instructions to how to examine and operate with a stroke patient as a paramedic. The guide can also be used for training and orientating.

In the stroke emergency care must be considered that stroke patients are one of the most time-critical patient groups. With new research and new updated directives, the time between the beginning of the stroke symptoms and the patient being in hospital can be decreased. Faster function benefits the patient’s possibilities of survival and rehabilitation. Research proves that in stroke emergency care most time is spent at the location where the paramedics find the patient. Time spent in that location can be decreased with additional training for the paramedics and by updating the directives in stroke emergency.

If citizens or emergency response centre cannot recognize stroke symptoms, the emergency and the paramedics are powerless. Without citizens or emergency response centre the paramedics will get the assignment too late or not at all. In this thesis there is no information how well citizens are aware of the stroke symptoms and that should be researched.