Summaarinen sakkomenettely ja muutoksenhaku tuomioistuimessa

Abstract

Summaarinen sakkomenettely eli tuomioistuimen ulkopuolella tapahtuva rikosasioiden suppeatutkintainen käsittely muuttui joulukuussa 2016. Laki sakon ja rikesakon määräämisestä korvasi lain rangaistusmääräysmenettelystä. Lain tarkoituksena oli mm. keventää syyttäjien kasvavaa työtaakkaa. Menettelyn keskeisempiä uudistuksia ovat epäillyn suostumuksen anto sakkomenettelyyn ja rajatut valitusperusteet muutoksenhaussa. Rikkomus voidaan käsitellä summaarisessa sakkomenettelyssä silloin, kun epäilty ja mahdollinen asianomistaja antavat siihen suostumuksensa. Valitusperusteilla tarkoitetaan sakkomenettelylaissa säädettyjä perusteita, joilla epäilty voi hakea muutosta saamaansa määräykseen. Edellä mainittujen lisäksi lain käsitteet ovat muuttuneet.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Pohjois-Pohjanmaan käräjäoikeuksien ensimmäisen voimassaolovuoden eli vuoden 2017 päätöksiä sakkovalitusasioista. Tutkimuskysymyksissä paneuduttiin rajattuihin valitusperusteisiin ja niiden tutkimiseen tai tutkimatta jättämiseen. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Oulun syyttäjänvirasto. Toimeksiantaja on saanut työn omaan käyttöönsä ja tutkimuksen tekijä on pitänyt työn pohjalta koulutuksen Oulun ja Lapin syyttäjänviraston toimistohenkilökunnalle.

Opinnäytetyö on lainopillinen, oikeusdogmaattinen tutkimus. Teoria koostuu pääosin lain esitöistä ja laeista, painottuen lakiin sakon ja rikesakon määräämisestä. Menettely on uusi, joten siitä ei ole kirjoitettu oikeuskirjallisuudessa juuri lainkaan. Opinnäytetyössä on vertailtu sakkomenettelyä rangaistusmääräysmenettelyyn prosessin selkeyttämiseksi.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin eli tilastollisin menetelmin ja lain soveltamiskäytäntöä pyrittiin tulkitsemaan tulosten avulla. Tulosten perusteella ensimmäisenä voimassaolovuotena ei voitu osoittaa selkeää linjaa sille, mihin valitusperusteeseen perustuvat valitusasiat käräjäoikeus otti tutkittavakseen. Eniten tulkintaeroja esiintyi sakkovalituksissa, jotka perustuivat rahamäärän määräytymisperusteeseen eli nettotuloihin. Rahamäärän määräytymisperuste ei ole sakkomenettelylain mukainen valitusperuste. Tutkimuksen perusteella laki sakon ja rikesakon määräämisestä on epäselvä sekä asiantuntijoille että kansalaisille. Aiheesta heräsi useita jatkotutkimusaiheita.

Summary fine procedure that takes place outside the court of the handling criminal cases changed in December 2016. The purpose of the law was to lighten the growing workload of the prosecutions and courts. This proceeding changed in terms of grounds of an appeal and appel-lant’s consent to the summary fine procedure. The purpose of this report is to study the grounds of an appeal during the first year of the law at the district courts in Northern Ostrobothnia. The research questions were concerned with the limited grounds of appeals. The prosecution office in Oulu served as the commissioner of this research. The commissioner can use the work, and the author of the study provides education of the summary fine procedure to the secretaries of the prosecution based on this research.

The theory introduces the ways the summary fine procedure has changed. The terminology of the law has changed along with appellant’s consent and changes in the grounds of appeal. The study is based on the law and on its preliminary works. The study was carried out as a quantitative research, in other words statistical methods were used. An attempt was made to interpret the new practices of the law with the help of the results.

It was not possible to tell a clear policy when it comes to the matters that are examined by courts. The most unclear ground of appeals was the amount of money that the fine is based on. The findings indicate that some complaints were examined while others were not examined by courts. How to determine the amount of money that the fine is based on is not one of the three grounds of appeal. Based on the study, the law summary fine procedure seems to be unclear both to the experts and to the citizens. After a few years, a further study could be carried out about the established grounds of appeal of this summary fine procedure.